sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Juoppo kirkkoherra

Tänään 11-12 osallistumme Rauman kirkossa hautajaisiin, joissa maan multiin saatellaan seurakunnan kirkkoherra Barthollus Rajalenius. On vuosi 1704. Rauman kirkkoherran virkaan hänet oli vihitty 1-5 vuonna 1683.
 
Jo Turun aikanaan mies oli aiheuttanut runsaasti hämminkiä. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjamerkintä vuodelta 1700 kertoo, että 4. elokuuta kapituli joutuu lopulta pidättämään juopottelevan kirkkoherra Barthollus Rajaleniuksen virastaan.

Kirkkoherra valittaa tuomiosta Kuninkaalliselle Majesteetille, joka päästääkin 16-9 1701 annetulla kuninkaallisella päätöksellä hänet takaisin virkaansa, kunnes asia tulisi laillisessa järjestyksessä ratkaistuksi.

 
File:Werwolf.png





Kirkkoherran alkoholinkäyttö karkaa kuitenkin taas käsistä ja niinpä hänen lopulta todetaan rikkoneen virkavalansa ja kunniansa menettäneenä hänet myös tuomitaan lopullisesti viralta pantavaksi, jonka tuomion Kuninkaallinen Majesteetti vahvistaa 13-7 1703.

Vuotta myöhemmin railakas kirkkoherra jo kuoleekin ja hänet haudataan Rauman kirkkoon 11-12 1704. Rauman kirkkoherran virkaan hänet oli vihitty 1-5 1683.

Barthollus Thomae Rajalenius oli syntynyt ilmeisesti Huittisissa joskus 1650-luvun alkuvuosina. Turussa hän oli opiskellut Satacundensis osakunnan kirjoissa ja tullut ylioppilaaksi lukukaudella 1672 / 1673. Respondentiksi hänet kirjataan 18-11 1676 ja ensi kertaa hänet mainitaan vallattomuuteen syyllistyneenä konsistorin pöytäkirjassa 28-4 1677.

 
 

Turun pappeinkokouksen synodaaliväitöksen opponentti (opp.) 1688, respondentti (resp.) 1690, saarnaaja (conc.) (ruotsiksi) 1696.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.2.1696 ja 22.12.1698.



Viinapannu on iät ja ajat porissut iloja ja riemuja ja vähän murheitakin suomalaiseen arkeen ja juhlaan ja kuului mm. 1566 Turun linnan irtaimistoon.

Rajalenius oli hyvin kiivasluontoinen sekä omavaltainen ja käyttäytyi juovuspäissään toistuvasti ja monella tavoin pahennusta herättävästi. Hän muun muassa vuonna 1691 juopuneena mellasteli Rauman kaupungin kaduilla, oli käsirysyssä nimismiehen kanssa, solvasi karkeasti kihlakunnantuomaria.

Tuomiokapitulin lähetettyä notaarinsa suorittamaan tutkintaa asiassa hän syytti notaaria väärästä pöytäkirjanpidosta, uhkasi ampua pormestarin ja veronkantokirjurin.


P1 Mouhijärvi 29.12.1691 Kristina Påhlsdotter Paulina, K Rauma noin 1695, P1 V Mouhijärven kirkkoherra Paulus Simonis Raumannus ja Agneta Henriksdotter; P2 Rauma 1698 Katarina Tomasdotter Takku (Tackou/ Tacku) hänen 2. avioliitossaan, K Tukholma myöhemmin isonvihan aikana, P2 V Huittisten nimismies, Takkulan ratsutilan omistaja Tuomas Matinpoika Takku / Thomas Matthiae Tacku (ylioppilas Turku 1640) ja Maria Niilontytär / Nilsdotter Barck. Rouva Katarina eli leskenä miehensä jälkeen, pakeni kahden lapsensa kanssa isonvihan aikana Ruotsiin ja mainitaan siellä pakolaiskomission luetteloissa 1714–1716.

Katarina Takun P1 1680 Rauman kaupungin porvari Henrik Pungman, K Rauma 1694.

Tämänkertaisen murheenkryynimme vanhemmat olivat Huittisten kappalainen, myöhemmin Tyrvään kirkkoherra, lääninrovasti Thomas Bartholdi Rajalenius ja Katarina Klemetsdotter Molis.

Myös isän nimi on piirtynyt vahvasti historian lehdille. Kun Peter Hansson painoi 1654 Turussa Thomas B. Rajaleniuksen teoksen "Muutamat Christilliset saarnat", oli sen kansilehden puupiirros samalla ensimmäinen Suomessa painettu taidejäljennös.



 File:Werwolf.png
 Ihmissusi, noin 1512.

Se oli kopio Lucas  Granachin työstä 1500-luvun alusta. 



 Omakuva 77-vuotiaana, 1550.

Lucas Cranach vanhempi (1472 Kronach1553) Weimar) oli saksalainen taidemaalari. Hän asui Wienissä vuosina 15011504, minkä jälkeen hänestä tuli Fredrik Viisaan hovimaalari. Hän teki myös puuleikkauksia ja kaiverruksia, muun muassa Raamatun kertomuksiin.

Ja kas - enpäs aiemmin tiennytkään, että Turku tunnetaan maailmalla nimenomaan ihmissusistaan. Ryanairin matkaopas sen täsmensi tiedoksi;


 
Ihmissusi saksalaisessa puupiirroksessa 1722.

Ihmissusi on myyteissä ja kansantaruissa esiintyvä peto: ihminen, joka kykenee muuttumaan sudeksi tai sudenkaltaiseksi olennoksi. Ihmissusi, tai muuksi petoeläimeksi muuttuva ihminen, on esiintynyt myyteissä ja taruissa läpi historian ja ympäri maailmaa

 5 of the best ...
PLACES TO SEE A WEREWOLF

 
There have been werewolf sightings across Europe for hundreds of years, so surely the furry fellas do exist! Here's where to spot one ( well, maybe)
1) MORBACH, GERMANY 2) MARGERIDE MOUNTAINS, FRANCE 3) TALLINN, ESTONIA 4) TURKU, FINLAND 5) COLOGNE, GERMANY



 
From 1880 to 1881, a pack of wolves roamed this area and a werewolf legend was born. All the Turku wolves were killed, and today one taxidermied specimen stands in the hunting museum of Riihimäki, with another in St Olof's school. Recently, wolf expert Eirik Granqvist concluded that the Turku killers were likely wolf-dog hybrids, with the wolf's predatory instinct and the dog's familiarity with humans - a deadly combination.

Kaikki 1800-luvun lopun Turun ihmisudet siis lahdattiin - metsästysmuseosta Riihimäeltä ja St Olofin koulun kokoelmista Turusta taitaa vielä täytettynä jokunen löytyäkin.

Hää on sus
Turussa 11-12 2017
Simo Tuomola

lauantai 9. joulukuuta 2017

Viisasten kivi

Tänään 10-12 löydämme itsemme Sierra Leonesta todistamasta erään suomalaisen utopistin julmaa kuolemaa. 

Paikkana täällä on Uusi Jerusalem, suomalaisten utopiayhteiskunta, jonka ideologiasta ja ajatuksesta orjuuden lakkauttamisesta paikalliset asukkaat eivät oikein pidä ja niinpä he päättävät pahoinpidellä suomalaisyhteisön jäsenen August Nordenskiöldin hengiltä. On vuosi 1792.


Aiheeseen liittyvä kuva

Uhriksi joutunut August Nordenskiöld tai Nordenskjöld (6. helmikuuta 1754 Sipoo10. joulukuuta 1792 Sierra Leone) oli kirjailija, alkemisti, Suomen vuoritoimen johtaja ja swedenborgilainen

 Emanuel Swedenborg (vuoteen 1719 asti Swedberg) (29. tammikuuta 1688 Tukholma29. maaliskuuta 1772 Lontoo) oli ruotsalainen tiedemies, filosofi, mystikko ja teologi. Swedenborg oli tuottelias kirjoittaja, jonka tuotanto käsittää yli neljä hyllymetriä teoksia eri aloilta.

Nordenskiöld valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1770 ja opiskeli kemiaa ja minerologiaa Turun akatemiassa. Tämän lisäksi Nordenskiöld johti Ruotsin kaivostoimintaa Suomessa.

 
 Joseph Wright: Alkemisti

 Myöhemmin asuessaan Lontoossa hän sai välikäsien kautta yhteyden Ruotsin kuningas Kustaa III:een, joka alkoi rahoittaa hänen yrityksiään viisasten kiven valmistamiseksi. Innoituksensa hän oli saanut isänsä Carl Fredrik Nordenskiöldin ja setänsä Magnus Otto Nordenbergin kullanvalmistusteorioista. 

 Suomen ja Pohjoismaiden kuuluisin alkemisti August Nordenskjöl (1754–1792) yritti vuosikausia valmistaa viisasten kiveä alkemistisessa uunissaan, joka on vieläkin nähtävissä Mäntsälän Alikartanossa.
 Kuvahaun tulos haulle mäntsälä alikartano


 Swedenborgilaisen aatteen kannattajana ja vapaamuurarina hän halusi valmistaa kultaa niin paljon, että rahan arvo ja sen ylläpitämä tyrannia olisivat romahtaneet. August Nordenskjöld on lisäksi niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat kirjoittaneet kirjan viisasten kiven valmistuksesta.

Viisasten kivi (lat. Lapis philosophorum) on myyttinen aine, jota länsimaiset alkemistit etsivät tai yrittivät valmistaa. Viisasten kiven kerrottiin pystyvän muuttamaan muita metalleja kullaksi. Myöhäiskeskiajalta lähtien uskottiin, että viisasten kivi olisi samalla ollut myös kaikki sairaudet parantava ihmelääke ja että se voisi jopa tehdä ihmisestä kuolemattoman.
 Kuvahaun tulos haulle mäntsälä alikartano

1780-luvulla Nordenskiöld oli tutustunut Carl Bergklintiin ja perusti hänen kanssaan vuonna 1787 Uudenkaupungin Vallimäen rinteelle alkemistisen pajan, joka aloitti toimintansa 11. tammikuuta. August haaveili valmistavansa niin paljon kultaa, että rahan hirmuvalta saataisiin kukistettua. Varojen loputtua Nordenskiöld ja Bergklint joutuivat keskeyttämään hankkeen. Nordenskiöldin omaisuus pakkohuutokaupattiin.

 Myöhemmin hän matkusti Englantiin ja sieltä Sierra Leoneen perustamaan suomalaista utopiayhteiskuntaa nimeltä Uusi Jerusalem. Paikalliset asukkaat eivät ihastuneet kyseiseen ideologiaan eivätkä orjuuden lakkauttamiseen, vaan August pahoinpideltiin hengiltä. Toisen tylsemmän version mukaan hän olisi kuollut johonkin paikalliseen kuumetautiin.

 Kuvahaun tulos haulle August Nordenskiöld
 “Money will be like dross: Alchemy furnace of August Nordenskiöld (1754-1792)”.
Inventory number: 60.749. Loan: Nordiska Museet, Sweden


 "Augustin pääkallo" ja alkemistinen uuni ovat nähtävillä suvun kartanossa Mäntsälässä Alikartanon museossa. Elämänsä aikana Nordenskiöld kirjoitti useita kirjoja alkemiasta ja Uuden Jerusalemin kirkosta. Hänen veljenpojanpoikansa Adolf Erik Nordenskiöld oli kuuluisa tutkimusmatkailija ja Koillisväylän löytäjä.


 
 1300-luvun seinävaate, jossa Johannes näkee Jumalan laskevan Uuden Jerusalemin.
 

Uusi Jerusalem on kristinuskon mukaan kaupunki, joka lasketaan taivaasta Jumalan asuinsijaksi ihmisten keskelle uuteen maailmankaikkeuteen (uudet taivaat ja uusi maa). Uusi Jerusalem lasketaan vasta aivan aikojen lopussa viimeisen tuomion jälkeen. Se on paikka, jossa Kristuksen seuraajat viettävät ikuisuutensa, ja Jumalan lupausten lopullinen täyttymys.


Alkemistina
Turussa 10-12 2017
Simo Tuomola






perjantai 8. joulukuuta 2017

Vendein kuningas

Tänään 9-12 tulee juliaanisen kalenterin mukaan kuluneeksi tasavuosia Kustaa II Aadolfin syntymästä Tukholmassa vuonna 1594 :

Kuvahaun tulos haulle kustaa ii adolf



Kuningas Kustaa II Aadolf ja Kuningatar Maria av Pfalz Turun Linna -pelikorteissa ruutuparina.

 1594Kustaa II Aadolf, Ruotsin kuningas (k. 1632)
1632Kustaa II Aadolf, Ruotsin kuningas (juliaaninen kalenteri).



Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 16111632. 


Vendit on vanha germaanisperäinen nimitys läntisille slaaviheimoille, jotka levittäytyivät itäisen Saksan alueelle (Elbe- ja Oder-jokien väliselle alueelle) 600-luvulla. Vendien lukuisat heimoruhtinaskunnat alistettiin 1100-luvulla saksalaisten valtaan.
 Myös Tanskan historiaan kuuluvat 1100-luvulla tehdyt ristiretket merirosvoutta harjoittaneita, Itämeren lounaisrannikolla asuneita pakanallisia vendiheimoja vastaan

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka. Sitä tarkentamaan kehitettiin 1500-luvulla gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku. Juliaaninen kalenteri on tällä hetkellä 13 vuorokautta gregoriaanista kalenteria jäljessä. Vuonna 2100 ero kasvaa neljäksitoista päiväksi.


Kuvahaun tulos haulle kustaa ii adolf
 

Kustaa Aadolf syntyi Ruotsin silloisen valtionhoitajan, Södermanlannin herttuan Kaarlen ja tämän toisen vaimon Holstein-Gottorpin Kristiinan vanhimpana poikana. Kustaan ollessa lapsi hänen isänsä vähitellen (1598–1600) kukisti katolisen kuningas Sigismundin, otti kuninkaanarvon vuonna 1604 ja lopulta 1607 hänet kruunattiin kuningas Kaarle IX:ksi.

Kun Kustaa nousi valtaistuimelle vuonna 1611, valtakunnan tila oli huono. Sotaa käytiin Venäjää, Tanskaa ja Puolaa vastaan. Kustaa kohdisti ensin huomionsa Tanskaan, ja vuonna 1613 saatiin aikaiseksi rauhansopimus, jossa Ruotsi luopui vaatimuksistaan Jäämeren rannikkoon Ruijassa. Stolbovan rauha Venäjän kanssa solmittiin vuonna 1617. Puolan kanssa sovittiin rauhassa Altmarkissa vuonna 1629 sen jälkeen kun Kustaa oli tehnyt sotaretken Liivinmaalle.


 Gustav II Adolf autograph.png

 

 
 Gustav II Adolf iförd polsk rock, målning av Matthäus Merian d.ä. från 1632.


 
Saksassa oli vuonna 1618 syttynyt kolmikymmenvuotinen sota, ja Kustaa II Aadolf suostui vuonna 1628 auttamaan Stralsundin kaupunkia katolisia vastaan. Vuonna 1630 hän nousi maihin armeijansa kanssa Saksassa. Ruotsin armeija kukisti helposti kaikki sitä vastaan lähetetyt joukot. 7. syyskuuta käydyssä Breitenfeldin taistelussa Kustaa II Aadolfin joukot löivät kenraali Johann Tillyn johtamat viholliset.




 
 Gustav II Adolf landstiger i Tyskland den 25 juni 1630.

Kustaa II Aadolf  kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa.Tarinan mukaan omat joukot löysivät hänet illalla hevosten tallaamana, päähän ammuttuna ja miekan lävistämänä; häneltä oli myös riistetty vaatteet. Sota Saksassa jatkui vielä pitkään, eikä sitä saatu loppuun ennen Westfalenin rauhaa vuonna 1648. Kustaa II Aadolfin seuraaja oli hänen tyttärensä Kristiina.

Pohjoisen Leijona oli Euroopan sotaretkistään huolimatta ahkera Suomessa kävijä, hän vieraili maassamme peräti kuudesti. Miehen löydät myös Turun linnan pelikorteista: Ruutu 13.





Kustaa II Aadolf.

1633 Åke Tott toi kuninkaan ruumiin Tukholmaan, jossa hänet haudattiin kuninkaalisten hautakirkkoon Riddarholmenilla. Siellä häntä kävin tervehtimässä Tukholmankiertueellani. Samana vuonna 1300 kirkko oli vihitty käyttöön kuin Turun tuomiokirkkokin, johon puolestaan kuninkaan luottomies, Pohjolan Lumiaura, sotamarsalkka Åke Tott on haudattu.





 



 Riddarholmskyrkan Gustav II Adolfs sarkofag 2.

Kuninkaan veriset vaatteet löytyvät puolestaan museoituina Kuninkaalisesta Asekamarista. Ohessa aiempi synttäriblogini Kustaalle ja Sakari Topeliuksen kuulu versio kuninkaan kuolemasta. 


Kustaa Aadolf

Tänään vietetään Kustaa II Aadolfin (1594-1632) syntymäpäivää. Kuningas vieraili useaan otteeseen Turussa, viihtyen täällä välillä pitkäänkin. 


Hän perusti Turun hovioikeuden 1623 ja hänen aikanaan Turku oli melkoinen sotakaupunki kun laivat rahtasivat tätä kautta sotilaita, hevosia ja sotakalustoa kuninkaan sotaretkille pitkin Eurooppaa.



Gustav II Adolfs död i slaget vid Lützen, målning av Carl Wahlbom från 1855.

Kun kuningas kaatui taistelukentälle 6.11.1632 osoittautui todeksi myös ennustusten voima, toki ilman niitäkin mies olisi aiemmin tai myöhemmin miekkaansa hukkunut. Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli kuitenkin ihan oikeasti ennustanut vuoden 1572 komeetan perusteella suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä juuri vuonna 1632.

Kustaa II Aadolfin kuoleman ennusmerkkinä pidettiin myös hänen lippulaivansa Vasan uppoamista neitsytmatkallaan 1628 Tukholman edustalle.




Kustaa II Aadolfin voitto Breitenfeltin ensimmäisessä taistelussa (1631).



Kuninkaan kuolema

"Sumussa ja ruudinsavussa hän (kuningas) joutui vihollisten keskelle. Kiväärinluoti murskasi hänen käsivartensa. Hän vaipui verissään satulasta maahan ja jäi luotien ja miekkain lävistämänä makaamaan hevosten jalkoihin. Yksi ainoa ystävä, eräs saksalainen nuorukainen, makasi verissään hänen vieressään. Kohta ilmaisi kuninkaan hevonen, verinen satula selässä, herransa kaatuneen.

Saatuaan tiedon kuninkaan kuolemasta sotilaat unhottivat haavansa ja väsymyksensä. Tuntuipa kuin olisi elämä kadottanut arvonsa, kun suurin, paras sankari oli kaatunut.

Kuningas Kustaa Aadolfin ruumis löydettiin vasta myöhään yöllä soihtujen valossa ruumiskasojen keskeltä ryöstettynä, alastomana, ystävien ja vihollisten polkemana, jotka olivat hänen ylitsensä ratsastaneet.

Harvoin on maallinen suuruus ollut niin kuolemassa rikkitallattuna ja kuitenkin kaikiksi ajoiksi jälkeensä jättänyt kuolemattoman, rakastetun muiston. Hänen ruotsalainen, hänen suomalainen kansansa suri häntä suurimpana sankarinaan, ystävät ja viholliset, itse Saksan keisarikin, itkivät hänen kuolemaansa."


Sakari Topelius, Maamme-kirja. 1875.





Karl Gustav Hellqvist: Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633, 1885.

Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633 (ruots. Vid hamnen i Wolgast den 15 juni 1633) on ruotsalaisen taidemaalari Karl Gustav Hellqvistin tekemä historiamaalaus. Teos on öljyvärimaalaus ja se valmistui 1885. Se esittää edellisvuoden lopulla Lützenin taistelussa kuolleen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin ruumiin saattoa laivaan kuljetettavaksi edelleen Tukholmaan.


Kuningas Kustaa II Aadolf kuoli Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisessa sodassa v. 1632. Kutsumanimen "Pohjoisen Leijona" saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä.

 
Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.

Vastaavasti Suomen uhritkin 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan 50000 – 60000 mieheen. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.






Tiedosto:Turun hovioikeus.jpg


Kuvahaun tulos haulle kustaa ii adolf

Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin patsas seisoo Turun hovioikeuden rakennuksen edustalla sormi ojennettuna kohti jalkojensa juurta kuin käskemässä alamaisiaan kumartumaan.


Kuvahaun tulos haulle kustaa ii adolf
 

Uudistuksia toimeenpannut kuningas on katsottu Turussakin historian henkilöksi, joka halutaan muistaa. Kuninkaan saavutuksiksi lasketaan muun muassa Turun hovioikeuden perustaminen ja Ruotsin suurvaltakauden aloittaminen.

Juliaanisesti
Turussa 9-12 2017
Simo Tuomola

Linnan lapsia

Tänään 8-12 elämme hetken maassa käytössä olevan juliaanisen kalenterin vallassa. Vieressäni seisova kuningas Kustaa II Aadolf viettää huomenna synttäreitä, mutta saa suuren lahjan jo nyt päivää aiemmin. Hänelle syntyy tänään lapsi, joka on mitä todennäköisemmin saatettu alulle Turun linnassa. On vuosi 1626.


Tre Kronor från Slottsbacken, oljemålning 1661 av Govert Camphuysen. Högborgens rikssalslänga visas framför kärntornet och Johan III:s kungsvåning mellan de två tornen till vänster. Längst ner till höger lejonkulan.
 Tre Kronor från Slottsbacken, oljemålning 1661 av Govert Camphuysen. Tältä Tukholman kuninkaanlinna Tre Kronor näytti ennen tuhoutumistaan suurpalossa 1697.

Tuleva kuningatar Kristiina syntyi Tukholmassa  8. joulukuuta 1626 (juliaanisen kalenterin mukaan) Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin ja hänen puolisonsa Brandenburgin Maria Eleonoora tyttäreksi.

Ruotsissa (myös Suomessa) käytettiin juliaanista kalenteria 28. helmikuuta 1700 asti ja uudelleen 1. maaliskuuta 171217. helmikuuta 1753. Väliaikana maaliskuusta 1700 30. helmikuuta 1712 asti käytössä oli täysin oma ruotsalainen kalenteri. Venäjä luopui juliaanisesta kalenterista vasta 1918. Venäjän vallan aikana Suomessa ja Venäjällä oli käytössä eri kalenterit, ja asiakirjoihin merkittiin kaksoispäiväykset.

 Kruununprinssin syntymistä oli odotettu kiihkeästi ja kunnialaukaukset prinssin syntymän kunniaksi olivat valmiina kanuunoissa. Kätilöt ilmoittivat kuninkaalle ensin lapsen olevan poika ja vasta kuninkaan sisar kertoi hänelle lapsen olevankin tyttö. Kuningas otti tyttären vastaan iloisena. Kristiina ihaili ja kunnioitti isäänsä ja heidän suhteestaan tuli harmoninen. Suhde äiti Maria Eleonooraan sen sijaan oli ongelmallinen. 

 Vuonna 1636 Kristiina erotettiin Maria Eleonoorasta ja hänen kasvattajakseen vaihtui edesmenneen kuninkaan sisar kreivitär Katariina, joka jo aiemmin oli hoitanut Kristiinaa kuninkaan ollessa matkoilla. Katariina kuoli kuitenkin jo vuonna 1638. Vuosi sen jälkeen Kristiina sai valtaneuvoston toiveesta kaksi kasvatusäitiä, jotta ei liiaksi kiintyisi yksittäiseen henkilöön.

 Kuvahaun tulos haulle kuningatar kristiina
 Kuningatar Kristiina kuusivuotiaana.

Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654.

8-12 oli merkittävä päivämäärä hänen historiankirjassaan myös myöhemmin, sillä  Kristiina otti valtaistuimen vastaan juuri  8. joulukuuta vuonna 1644, jolloin Ruotsi oli edelleen osallisena kolmikymmenvuotisessa sodassa. Torstensonin sota oli ollut menestyksekkäämpi kuin oli odotettu, eikä Saksan rintamalta enää tullut viestejä tappioista.
 

  
16-vuotias Kristiina kuningattarena.

Kuningatar oli ennen Kristiinaa synnyttänyt kolme lasta, jotka kaikki kuolivat vauvoina. Kuningas antoi jo vuonna 1627 vahvistaa Kristiinan oikeaksi kruununperilliseksi ja kuningattareksi mikäli kuningas ei saisi aviollista poikaa. Kustaa Aadolfin oli tärkeää toimia nopeasti, sillä Vaasa-suvun puolalainen haara puolusti edelleen oikeuttaan Ruotsin valtaistuimeen. 

Ollessaan kolmevuotias Kristiina näki isänsä viimeisen kerran. Kirjeessään 4. joulukuuta 1630 kuningas uskoi tyttärensä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan huostaan siltä varalta, että itse kuolisi. Kuningas kuoli jo vuonna 1632, mikä johti siihen, että vielä alle kuusivuotiaasta Kristiinasta tuli Ruotsin kuningatar.
 
 Kristiina syntyi Tukholman keskustan Tre Koronor -linnassa, mutta hänen olemassaolonsa jäljet johtavat Turkuun ja Turun linnaan. Kristiina kertoo itse eräässä kirjeessään, että hänet on saatettu alkuun juuri Turun linnassa, jossa Kustaa II Adolf ja Maria Eleonora vierailivat alkuvuodesta 1626.

 
Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti,

Turun Akatemia perustettiin kuningatar Kristiina aikana 1640  ja myös Turun joulurauhan julistuksen sanamuoto on peräisin kuningatar Kristiinan käskykirjeestä vuodelta 1649.


 
 Kuningatar Kristiina.


Kuningas lähetti 1626 ensin valtakunnankanslerinsa Axel Oxenstiernan Turkuun järjestämään suomalaisten joukkojen laivausta Preusiin ja Liivinmaalle. Tukholmasta saapui pian myös kuningas puolisoineen, mukanaan sotavarusteita Turun satamassa Preussin sotaan pääsyä odottaville 3059 miehelle.
 
Jalkaväkeä kaupungissa oli 16 komppaniaa ja ratsuväkeä 5 komppaniaa. Joukot lähtivät viimein 19. elokuuta Turusta Pillauhuun noin 30 laivan saattueena.
 
Kustaa Aadolfin ensimmäinen suuri voitto Wallhofin kylän luona Kuurinmaalla oli pitkälti juuri suomalaisen ratsuväen ansiota, johtajanaan Kustaa Kaarlenpoika Horn. Kuningas itse sai taistossa lihashaavan Danzigia piiritettäessä ja kuninkaan kamariherra Pietari Brahe oli paikalla estämässä kuninkaan rikkiammuttua venettä uppoamasta.
 
 
Kustaa II Aadolf
 
Maata johdettiin tuolloin kirjaimellisesti joukkojen edestä.
 
Kustaa II Aadolf oli vuodesta 1620 naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Usean epäonnisen raskauden jälkeen syntyi vihdoin tytär, josta tuli kuningatar Kristiina.
 
Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa.
 
Linnan lapsia
Turussa 8-12 2017
Simo Tuomola

tiistai 5. joulukuuta 2017

Liput liehumaan

Tänään 6-12 löydämme itsemme Venäjän Kirkkokadun ja Aurakadun kulmauksesta odottelemassa erästä kiireistä päätoimittajaa. Turkulainen Uusi Aura -lehti toimii tässä arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelemassa Prima-talossa, joka valmistui vuonna 1904.
Talon omistaja, rohdoskauppias Wilhelm Willberg on perustanut taloonsa myös Turun ensimmäisen elokuvateatterin Maailman Ympäri. Mutta tuolta kulman ympäri Yrjö Koskelainen jo saapuukin. Hänelle talo on tullut tutuksi jo toimittajakautenaan 1912-1916 ja nyt päätoimittajana 1916-1918.
 
 Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu..

Uusi Aura oli Turussa vuosina 1880–1964 ilmestynyt sanomalehti. Vuoteen 1896 saakka sen nimenä oli Aura. Suomenmielinen Aura perustettiin kielipoliittisesti värittömän Sanomia Turusta -lehden kilpailijaksi. Omistuspohjaa laajennettaessa sen nimi muutettiin Uudeksi Auraksi. Suomalaisen puolueen hajaannuttua lehdestä tuli vanhasuomalainen.
Suomen eduskunta on  6-12 1917 juuri hyväksynyt äänin 100-88 Suomen itsenäisyysjulistuksen ja päätoimittaja pohtii nyt kiireesti, mitä hänellä toimituskuntineen olisi kansalle huomisessa lehdessä kerrottavanaan. Ja millaisella lipulla me tätä tapahtumaa juhlistaisimme!

Suomen itsenäisyysjulistus on Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.
 
 

"Liput liehumaan! Suomen itsenäiseksi julistamisen johdosta on laajoissa piireissä paikkakunnallamme herännyt ajatus tämän päivän viettämisestä kansallisena juhlapäivänä, jonka osotteeksi Suomen uljas leijonalippu ja sinivalkoiset ja punakeltaiset värit - sen mukaan mikä Suomen lippu kullakin sattuu olemaan - nouskoon tankoon liehumaan iloamme ja toiveitamme julistaen. Vapaan Suomen täytyy ensi tilassa saada oma, yleisesti tunnustettu kansallislippu! Tänään liput liehumaan!" (Uusi Aura 7.12.1917).
Siinä se liehuu tuulenvireen salliessa Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen luomus aivan ikkunani edessä. Siniristilipun mallina toimi Pohjolan vanhin valtiolippu, Tanskan Dannebrog 1200-luvulta. 
29-5 tuli kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 1918. Sitä ennen 5.1.1918 alkaen Suomen lippuna toimi Suomen senaatin punakeltainen lippu, jossa punaisella pohjalla komeilee leijona.


 Suomen lipun suomenkielisten versio vuodelta 1905.

Eero Juhani Snellman (8. kesäkuuta 1890 Helsinki7. marraskuuta 1951) oli suomalainen taidemaalari. Hän suunnitteli 1918 Suomen lipun yhdessä Bruno Tuukkasen kanssa.

Bruno Tuukkanen (11. marraskuuta 1891 Viipuri25. helmikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen taide- ja koristemaalari. Tuukkanen toimi vuodesta 1914 alkaen lasi- ja koristemaalarina. Hän osallistui Suomen lipun lopulliseen muotoiluun yhdessä taiteilija Eero Snellmanin kanssa.
 Kuvahaun tulos haulle bruno tuukkanen

Keväällä 1918 Bruno Tuukkanen toimi Eero Snellmanin kanssa piirtäjänä Akseli Gallen-Kallelan johtamassa kansalaissodan valkoisen armeijan yleisesikunnan piirustuskonttorissa (sotilaspukukomitean piirustustoimisto), joka piti majaansa Fennia-hotellissa.
Suomi oli saanut oman leijona vaakunansa jo vuonna 1556 Suomen herttuakuntana ja siitä lähtien Suomen perinteiset värit olivat olleet punainen ja keltainen.
Topelius oli tosin vuonna 1854 esittänyt Suomen lipun väreiksi sinistä ja valkoista, mutta myös itsenäisen Suomen perustama lippukomitea (Lars Krogius, Eliel Saarinen ja Uuno T. Sirelius) ehdotti heti 8.12.1917 Suomen valtiolipuksi tummanpunaiselle pohjalle asetettua Suomen vaakunan kullankeltaista leijonaa ja valkoisia ruusuja.
Ruusuilla tanssien Turussa 6-12 2017 Simo Tuomola