keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Ejbyn kalkki

Tällä päivämäärällä 2-1

kuoli vuonna 1512Svante Niilonpoika, Ruotsin valtionhoitaja (s. 1460)

 Svante Niilonpoika (14602. tammikuuta 1512) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 15041512. Hänestä on käytetty myös nimeä Svante Sture, koska hän oli isoäitinsä puolelta Sture-sukua, ja koska hänen poikansa Sten Sture nuorempi otti tämän nimen. Itse hän ei Sture-nimeä käyttänyt.



 
Svante Niilonpojan sinetti.


 Maallisista mahtimiehistä ja piispoista koostuva valtaneuvosto nimitti (1504) Svante Niilonpojan valtionhoitajaksi Sten Sturen kuoltua 1503 toivoen, että Svante alistuisi sen tahtoon ja jatkaisi neuvotteluja Tanskan kanssa. Käytännössä Svante Niilonpoika jatkoi edeltäjänsä linjoilla, vastusti unionia Tanskan kanssa ja pyrki rajoittamaan valtaneuvoston valtaa.

 Svante Niilonpojan kaudella tanskalaiset tekivät voimakkaammalla laivastollaan tuhoisia hyökkäyksiä Ruotsiin ja Suomeen hävittäen mm. Porvoon. Svante Niilonpoika oli valtionhoitajakautenaan naimisissa Mette Dyen kanssa, mutta oli nuorempana ollut aviossa Iliana Gäddan kanssa, joka oli Sten Sture nuoremman äiti.


 Porvoon lisäksi kohteena oli tietenkin myös mahtikaupunki Turku ja Turun saaristo. Vuonna 1507 Severin Norby tekee yhdeksällä märssylaivalla ryöstöretken Ahvenanmaalle Kastelholmaan, vieden käskynhaltija Sten Tuureesson Bielken vankina Tanskaan.

Turussa riehuu ruttoepidemia ja kuningas asettaa 1508 Tukholman saaristoon kymmenen laivaa turvaamaan liikennettä merirosvoilta. Niinpä Tanskan kuninkaan Hansin merirosvojoukot suuntaavatkin hyökkäyksensä aamuyöllä 3. elokuuta 1509 Turkuun.

Soturi Otto Rudin johdolla ryöstetään mm. kirkon aarteet Kaikkien Pyhien Kappelista. Ryöstetyksi tulee mm. kirkon arvokkain esine, Särkilahden kalkki eli ns. Ejbyn kalkki - ehtoollismalja ja pateeni, ehtoollisleipälautanen.


Otto Rud oli tanskalainen amiraali. Hänen johtamansa joukot ryöstivät Turun kaupungin vuonna 1509.
Rud haavoittui ja jäi sotavangiksi 7. heinäkuuta 1565 Klaus Hornin johtamaa ruotsalaista laivastoa vastaan käydyssä meritaistelussa.


Ejbyn kalkki on keskiaikainen kalkki, joka kuuluu Turun tuomiokirkon kalustoon. Tanskalainen merirosvo, myöhempi amiraali Otto Rud ryösti kalkin muun ryöstösaaliin ohella vuonna 1509 Turkuun tekemällään ryöstöretkellä. Myöhemmin kalkki joutui Otto Rudin sisaren miehen omistaman Turebyn kartanon alaiseen Ejbyn kirkkoon. Kalkki palautettiin Turun tuomiokirkolle vuonna 1925.



 Kuva Ejbyn pateenistaKuva Ejbyn kalkista
 Ryöstetyt Ejbyn kalkki ja pateeni.

 

Murhaaminen ja ryöstely kestää viisi päivää. Piispanhiipan ja sauvan lunastukseksi vaaditaan 12 000 markkaa, samoin kaupungin polttamatta jättämisestä. Jooseppi Pietarinpojan isännöimää Turun linnaa Rud ei kuitenkaan pysty valloittamaan.

 Svante Niilonpojan kuoltua 2-1 1512;

 Eerik Arvidinpoika Trolle (n. 14601530) toimi Ruotsin valtionhoitajana nimellisesti hetken aikaa vuonna 1512, joskaan hän ei ehtinyt hoitaa tointa.

 Hän oli valtaneuvos vuodesta 1487 ja Närken laamanni 1493. Trolle sekaantui voimakkaasti Ruotsin valtataisteluihin. Hänet valittiin 1512 valtionhoitajaksi mutta Sten Sture nuorempi sai vaalin kumotuksi. Kustaa Vaasan voiton jälkeen hän pakeni Tanskaan.

 

 
 Sten Sture nuorempi tuntemattoman taiteilijan maalauksessa.


 Sten Sture nuorempi (s. 1493 – k. 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 15121520. Valtionhoitajana oli hetken vuonna 1512 valtaneuvos Eerik Trolle, joka ajoi neuvotteluja Tanskan kanssa Kalmarin unionin palauttamiseksi. Kun Svante Niilonpojan 20-vuotias poika Stenkin lupasi kannattaa neuvotteluja, teki valtaneuvosto hänestä valtionhoitajan. Todellisuudessa Stenin pyrkimyksenä oli erottaa Ruotsi unionista. Hän otti kaukaisen esiäitinsä Sture-nimen, koska se Sten Sture vanhemman kautta symboloi Ruotsin itsenäisyyspyrkimyksiä.

 Sture tiesi joutuvansa ennen pitkää sotaan Tanskan kuninkaan Kristian II:n kanssa ja solmi siksi vuonna 1513 välirauhan Venäjän kanssa. Sten Sture joutui ristiriitaan arkkipiispan, Eerik Trollen pojan Kustaa Trollen kanssa, joka olisi halunnut kirkolle enemmän autonomiaa. Trolle erotettiin virastaan.

Kristian II aloitti lopulta hyökkäyksen Ruotsia vastaan. Sten Sture haavoittui Länsi-Göötanmaalla käydyssä Bogesundin taistelussa ja kuoli 1520. Kristian II:sta tuli Ruotsin kuningas. Kustaa Trolle kosti Sturen kannattajille ja erottajilleen laatimalla heistä syytöslistan "kerettiläisinä", jonka perusteella Kristian toimeenpani Tukholman verilöylyn.

Sten Sture oli naimisissa Kristiina Gyllenstiernan, Ruotsin Kaarle VIII:n lapsenlapsenlapsen kanssa.

Turussa 2-1 2013
Simo Tuomola
 

Ei kommentteja: