maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ruotsinsalmi

Tänään 9-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta 1790:
 

1790Kustaa III:n sota: Ruotsinsalmen toinen meritaistelu päättyi Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon sen laivaston voittaessa Venäjän laivaston. Taistelun vuosipäivää 9. heinäkuuta vietetään Suomen merivoimien vuosipäivänä.


Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu.


Vain vuotta aiemmin käytiin samalla paikalla Ruotsinsalmen I meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi. Sen kunniaksi Venäjän laivasto pystytti Turun linnan fältille puisen obeliskin. Toinen taistelu päättyi Carl Olof Cronstedtin johdolla Ruotsin laivaston ylivoimaiseen ja Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon.


Pitkälti Cronstedtin ansiosta Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Samana vuonna 26. lokakuuta Cronstedt nimitettiin meriasian valtiosihteeriksi. Hänet ylennettiin sinilippuisen laivaston kontra-amiraaliksi 22. joulukuuta 1793. Laivastojen kenraaliadjutantti hänestä tuli 26. kesäkuuta 1797. Kustaa III:n kuoltua Cronstedille myönnettiin yksi viidestä muistosormuksesta.


Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 3. toukokuuta 1808. Cronstedtin ristiriitainen maine on laajasti seurausta Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, jossa Cronstedtin jopa väitettiin myyneen Viaporin venäläisille.



Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu

 Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu.



Osapuolina Ruotsi ja Venäjä:

Ruotsin kuningas Kustaa III ja Carl Olof Cronstedt;  195 alusta, tappiot 6 alusta, 600 miestä




Nassaun prinssi 255 alusta, tappiot 61 alusta, 7400 miestä

  

 Cronstedtin hauta Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla.



Carl Olof Cronstedt vanhempi (3. lokakuuta 17567. huhtikuuta 1820) oli Ruotsin merivoimien vara-amiraali. Carl Olof Cronstedt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.



 
 Carl Olof Cronstedt 3.10.1758–7.4.1820.

Turuma

Tänään 25-9 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomenlinnan suunnittelijan Augustin Ehrensvärdin syntymästä:

1710Augustin Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka (Suomenlinnan suunnittelija).

Augustin Ehrensvärd (25. syyskuuta 1710 Barkarö, Ruotsi4. lokakuuta 1772 Mietoinen) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja.





Augustin Ehrensvard.jpg


Ehrensvärd onnistui ajamaan läpi toisenkin suunnitelmansa saaristolaivaston perustamisessa. Sen tarkoituksena oli tukea maavoimien toimintaa Suomessa. Saaristolaivaston suunnitelijaksi Ehrensvärd sai Fredrik af Chapmanin.

Fredrik Henrik af Chapman (s. 9. syyskuuta 1721, Göteborg19. elokuuta 1808) oli ruotsalainen amiraali ja laivanrakentaja.

Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennettuman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 17601764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä nimettiin Suomen maakuntien mukaan Uudeksimaaksi (Udema), Hämeenmaaksi (Hemmema), Turunmaaksi (Turuma) ja Pohjanmaaksi (Pojama).

Yksi Suomen tunnetuimmista lauseista on Ehrenvärdin käsialaa, ja se on hakattu Kuninkaanportin viereen laitettuun kivitauluun:

»Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun).»

Ehrensvärd on haudattu Viaporin Isolle linnanpihalle. Haudalla on kuningas Kustaa III:n ja Ehrensvärdin kummipojan suunnittelema ja Johan Sergelin veistämä hautamuistomerkki.



Augustin Ehrensvärdin hauta Suomenlinnassa. Taustalla vanha komendantintalo, nyk. Ehrensvärd-museo.


Johan Tobias Sergel, egentligen Sergell, född 28 augusti 1740, död 26 februari 1814, var en svensk bildhuggare, skulptör, målare, tecknare och Riddare av Vasaorden.
Tukholmasta löytyy miehen kunniaksi nimettynä mm. kuuluisa ja keskeinen Sergelin tori.
Han har lånat sitt namn åt Sergels torg, Sergelarkaden och Sergelgatan i Stockholm samt Sergels väg i Malmö.

Lähes kolmivuotinen urakka tuo Suomenlinnaan uuden 1700-luvun aluksen

julkaistu tänään klo 15:29
3D-mallinnus tykkisluupista.
Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä. Yllä olevan 3D-kuvan on mallintanut Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Suomenlinna saa uuden vetonaulan, kun tänä syksynä (2010) alkava rakennusurakka keväällä 2013 valmistuu, ja vesille lasketaan 1700-luvun malliin rakennettu tykkisluuppi. Aluksen rakennuttaminen on osa Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlallisuuksia.
Laiva-arkkitehti F.H. af Chapmanin piirustuksiin pohjautuvan tykkisluupin rakennuttavat Ehrensvärd-seura ja Viaporin telakkasäätiö.

Rakennushankkeen tavoitteena on paitsi elävöittää Suomenlinnan matkailua, myös kouluttaa ja työllistää puulaivojen rakentamisesta kiinnostuneita nuoria ja säilyttää puulaivojen perinteisiä rakennustaitoja.
Tykkisluuppi rakennetaan perinteisiä rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä käyttäen Suomenlinnan telakalla, joka toimi vuoteen 1808 asti Ruotsin saaristolaivaston Viaporin eskaaderin tukikohtana. Edelleen käyttökunnossa oleva telakka toimii nykyisin perinnelaivakeskuksena, jossa kunnostetaan ja entisöidään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja laivoja.

Juhlatilaisuus Suomenlinnassa

Lauantaina 25.9.2010 Suomenlinnassa vietettiin Viaporin rakentajana tunnetun linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlaa. Muistosanat juhlassa esitti amiraali Juhani Kaskeala. Paikalla oli historiallisten ruotusotilaiden kunniavartio ja tilaisuudessa ammuttiin kunnialaukaukset mustaruutiasein.
Suomenlinnassa samaan aikaan järjestetylle ruotusotilaiden leirille osallistui yhteensä noin sata 1700- ja 1800-luvun asusteisiin pukeutunutta ruotusotilasta Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä.

Aluksella kunniakas historia

Tykkisluuppi on yhdistetty purje- ja soutualus, jossa on kaksi mastoa ja 15 airoparia. Sluupin rungon pituus on noin 20 metriä ja leveys 4,5 metriä. Soutajia alukseen mahtuu 60 henkeä.
Kahdella 24-naulaisella kanuunalla ja neljällä parrastykillä varustetuilla tykkisluupeilla oli ratkaiseva merkitys vuosina 1788–1790 käydyn Kustaa III:nnen sodan aikana, jolloin Ruotsinsalmessa vuonna 1790 käyty meritaistelu päättyi Ruotsin laivaston voittoon.


Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu
Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu.

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan Itämerellä käyty meritaistelu. Vain vuotta aiemmin käytiin samalla paikalla Ruotsinsalmen I meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi. Toinen taistelu päättyi Carl Olof Cronstedtin johdolla Ruotsin laivaston ylivoimaiseen ja Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon.
 
Linnafältille Turkuun pystytettiin Turun linnan lähistölle muistomerkiksi puinen obeliski tuon taistelun kunniaksi.

Yleisö pääsee tutustumaan tykkisluuppiin jo aluksen rakennusaikana. Valmistumisensa jälkeen sitä hyödynnetään kulttuurimatkailussa. Sitä on tarkoitus käyttää myös kulttuuriperintökasvatuksessa perus- ja keskiasteen opetuksessa sekä rakennusaikana että vesillelaskun jälkeen. Veneenrakentajia kouluttavat oppilaitokset voivat saada projektista harjoittelupaikkoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tykkisluuppi-hanketta.
YLE Uutiset


Ruodussa mukana
Turussa 9-7 2013
Simo Tuomola

1 kommentti:

punainen turku kirjoitti...

2) 6327-1996 Valt. Christer Hummelstedt ym. ovat 21.11.1994
tehneet aloitteen obeliskin muotoisen muistomerkin
pystyttämisestä sopivalle paikalle Turun linnan kentälle
Ruotsinsalmen taistelussa kaatuneitten muistoksi.

Maakuntamuseo 13.4.1995:

"Obeliski oli ensimmäinen Ruotsi-Suomessa pystytetty
Ruotsinsalmen taistelun muistomerkki ja se oli myös Turun
kaupungissa ulkoilmaan pystytetyistä muistomerkeistä vanhin.
Muistomerkki pystytettiin Linnanfältille perustettuun
englantilaiseen puutarhaan, joka näkyy 1800-luvun alun
kartoissa. Puutarhan perusti kontra-amiraali Viktor von
Stedingk ja sen rakennustyöt aloitettiin v. 1797. Puutarhan
keskuksena oli kumpu, jonka laella oli puinen obeliski.
Muistomerkkikumparetta kiersi kävelytie, jonka toisen reunan
muodosti vallihauta. Vallihaudasta erkani säteittäiset
kanavat, joihin kertyvä tulvavesi johdettiin erillisten ojien
ja sulkuporttien kautta mereen. Obeliskin ympärille oli
istutettu sireenipensaita, jotka muodostivat kukkulan huipulle
sireenimajan muistomerkin lahottua 1830-luvulla.

Obeliski on esitetty Wilhelm le Moinen ja Carl von Kügelgenin
tekemissä kuvissa, mutta sen ulkoasusta ei ole aivan tarkkoja
tietoja. Eero Auvinen on päätellyt, että muistomerkki oli n. 7
m korkea, sen perusta oli n. 3,5 - 4 m kokoinen ja n. 2 m
korkea. Materiaaliltaan obeliski oli puuta ja se oli il-
meisesti marmoroitu harmaaksi. Lisäksi siinä oli ruotsiksi
teksti: "Ruotsinsalmen 9. heinäkuuta v. 1790 käydyn taistelun
muistomerkki".

Turun maakuntamuseo suhtautuu myönteisesti obeliski-
hankkeeseen, mutta sen sijaintipaikan määrittäminen tulee
tehdä kaavoitusosaston toimesta, jonka tulee pyytää
suunnitelmasta museon lausunto. Alkuperäinen, 1830-luvulla
poistunut muistomerkki sijaitsi korostetussa asemassa,
avarassa puutarhassa Turun linnan edustalla. Uudelleen
pystytetylle muistomerkille ei ole mahdollista järjestää
vastaavaa ympäristöä ja näin ollen muistomerkki tulee
toteuttaa alkuperäistä pienimuotoisempana. Mikäli muistomerkki
päätetään myös pystyttää tulee sen ulkoasusta pyytää maakunta-
museon lausunto."

Kaupunginhallitus päätti 17.12.1996 pöytäkirjan 1488 §:n
kohdalla, että aloite ei tässä vaiheessa anna aihetta
toimenpiteisiin.