torstai 31. heinäkuuta 2014

Salomon Ille

Tänään 31-7 löydämme itsemme Kastelholman linnasta Ahvenanmaalta. On vuosi 1599 ja Kaarle-herttua on jälleen kerran päättänyt valloittaa linnakkeen itselleen kuningas Sigismundin joukoilta.

 



Tällä kertaa hyökkäys myös onnistuu ja lopulta Kastelholma antautuu taisteluitta, kun herttuan hyökkäystä johtava amiraali Joakim Scheel oli edellisenä päivänä ilmoittanut linnaketta puolustaneelle käskynhaltija Salomon Illelle, että hänellä on mukanaan neljä järeää tykkiä murjomaan linnoitusta tarvittaessa. Linnakkeen upseerit toimitettiin Turkuun mestattavaksi.


Salomon (t. Salomo) Ille (k. 6. syyskuuta 1599 Turku) oli sotilas ja linnanpäällikkö.
Illen syntymäaika ja -paikka eivät ole tiedossa, mutta hänen vanhempansa olivat amiraali Maunu Ille ja Margareta Stålarm.

Ille toimi Käkisalmen linnan päällikkönä ja Klaus Flemingin alipäällikkönä nuijasodassa vuonna 1591. Talonpojat ryöstivät kostoksi hänen kartanonsa Rövarnäsin Paraisilla vuonna 1598.

Sittemmin Ille toimi Savossa ja Pohjanmaalla Sigismundin hyväksi. Flemingin seuraaja Arvid Stålarm määräsi hänet Kastelholman linnan päälliköksi 1599, mutta hän joutui antautumaan Kaarle-herttuan amiraalin Jaakkima Scheelin johtamille joukoille 31. heinäkuuta. Ille mestattiin Turussa.

Joakim Scheel, Jaakkima Scheel, Joachim Scheel, sukunimi myös: Scheele tai Scheelen (k. 14. huhtikuuta 1606 Turku) oli saksalaissyntyinen sotilas, Ruotsin laivaston yliamiraali vuodesta 1596. Hän johti Kaarle-herttuan laivastoa kummallakin Suomen retkellä vuosina 1597 ja 1599. Hän oli Turun linnan käskyhaltija 1599–1600, sitten yliamiraali Liivinmaan sodassa.

Kastelholma (ruots. Kastelholm) on linna Ahvenanmaan Sundissa. Sitä alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus 1400-luvun alussa. Linna piti asemansa vuoteen 1634.

 .
 Kastelholma vuonna 1944.

Ahvenanmaa kiinnosti Kustaa Vaasaa, ja hän vietti kevättalvella 1556 muutaman kuukauden Kastelholmassa. Samana vuonna kuninkaan pojasta Juhanasta tuli Suomen herttua. Juhana oleskeli linnassa 1557, 1559 ja 1561 ja piti siellä syksyllä 1571 vankina veljeään Eerik XIV:ttä ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä. Eerikin vankikamarina ollaan pidetty Kuretornin pientä huonetta sen kolmannessa kerroksessa.

Juhana III läänitti Kastelholman Katariina Stenbockille eliniäksi vuonna 1569. Arvid Stålarm lähti tammikuussa 1599 18 reen ja 40 miehen kanssa jäiden yli Ahvenanmaalle, kun Kaarle-herttuan käskynhaltija Hans Klaunpoika oli lähtenyt Tukholmaan. Stålarm valtasi Kuningas Sigismundin puolesta Kastelholman taisteluitta ja asetti käskynhaltijaksi Salomon Illen.

 

Katariina Stenbock (22. heinäkuuta 1535 Torpa stenhus, nykyinen Tranemon kunta13. joulukuuta 1621) oli Ruotsin kuningatar 15521560. Hän oli viimeinen Kustaa Vaasan kolmesta puolisosta. Katariinan edeltäjä oli hänen tätinsä Margareeta Leijonhufvud. Hän eli leskikuningattarena yli kuusi vuosikymmentä ja oli äitipuoli kahdeksalle serkulleen. Kustaan kuoleman jälkeen Katariina asettui Strömsholmin linnaan ja hänellä oli eläkelääninään myös Ahvenanmaa.

Kaarle-herttua pyrki valtaamaan linnan takaisin Sigismundilta ja lähetti huhtikuussa 1599 Hans Klaunpojan Ahvenanmaalle 400 miehen kanssa. Kastelholman piiritys epäonnistui täysin, kuten kävi myös seuraavellekin yritykselle heinäkuun puolivälissä. Ratkaiseva taistelu Kastelholmasta käytiin 31. heinäkuuta, kun herttuan hyökkäystä johti amiraali Joakim Scheel, joka oli edellisenä päivänä ilmoittanut Illelle tuoneensa mukanaan neljä järeää tykkiä. Kastelholma antautui taisteluitta. Upseerit vietiin Turkuun mestattaviksi.

Kun kuningas Sigismund pannaan 24. heinäkuuta 1599 viralta ja Kaarle-herttuasta tulee kuningas Kaarle IX, alkavat Vaasa-suvun miehet selvitellä välejään Turussa. Amiraali Scheel tuo 150 aluksella 5000 miestä Ispoisiin 26. elokuuta ja myös herttua itse purjehtii Turun saaristoon.

 
 Albert Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista vuodelta 1878 Ebba Stenbock uhmakkaana.

Ebba Stenbock (k. 8. maaliskuuta 1614 Ruotsi) oli ruotsalainen valtarouva. Hän oli käskynhaltija Klaus Flemingin aviopuoliso ja Ruotsin kuningatar Katariina Stenbockin sisar ja sitä kautta kuningas Kustaa Vaasan käly. Vuonna 1597 hän toimi väliaikaisesti Suomen käskynhaltijana.

Arvid Eerikinpoika Stålarm puolustaa Turun linnaa 400-500 miehen voimin. Scheel piirittää linnaa ja mestauttaa varoitukseksi 7 Kastelholmassa 31-7 vangittua miestä, pistäen seipään nokkaan mm. Salomon Illen pään. Linna antautuu 16. syyskuuta 1599.

Arvid Eerikinpoika Stålarm (1549–1620) oli ruotsalainen sotilas ja hallintomies, joka toimi Suomen käskynhaltijana 1597–1599.

Kaarle-herttua teki siis  toisen retken Turkuun 1599 murtaen Marttilan taistelussa suomalaisten vastarinnan ja vallaten Turun linnan uudelleen. Stålarm antautui ja sai kuolemantuomion, mutta hänet armahdettiin ja vietiin vangittuna Ruotsiin ja näin hän vältti Turun verilöylyn.



Turun verilöyly oli Turussa 10. marraskuuta 1599 toimeenpantu joukkorangaistus, jossa mestattiin 14 Kaarle-herttuan (myöhemmin kuningas Kaarle IX) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa. Sigismundin ja Kaarlen valtataistelussa Kaarle löi Sigismundin joukot Ruotsissa Stångebron taistelussa 1598 ja teki sen jälkeen retken Suomeen nujertaen vastarinnan ja mestauttaen säätyjä kuulematta Suomen johtavia aatelisia.

Verilöylyssä mukana
Turussa 31-7 2014
Simo Tuomola

 






 

Ei kommentteja: