torstai 27. elokuuta 2015

Kunpa tietäisit

Tänään 28-8 tulee kuluneeksi tasavuosia valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan kuolemasta Tukholmassa 1654, mies oli syntynyt Upplandissa:

1654Axel Oxenstierna, Ruotsin valtakunnankansleri (s. 1583).


 

Oxenstierna af Södermöre - vapensköld.
 
Axel Oxenstierna  (16. kesäkuuta 158328. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.


Axel Oxenstierna, joka kuului erääseen Ruotsin merkittävimmistä ja vanhimmista ylhäisaatelissuvuista, oli 28-vuotias valtaneuvos Kustaa II Aadolfin noustessa 17-vuotiaana valtaistuimelle. Kustaa II Aadolf nimitti Oxenstiernan valtakunnankansleriksi. He olivat läheisiä ystäviä ja yhteistyökumppaneita ja tekivät yhdessä useita tärkeitä uudistuksia, jotka nostivat Ruotsin suurvallaksi.


 


  
Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1626. Maalari Jacob Heinrich Elbfas.

Kustaa II Aadolfin kuoltua taistelussa vuonna 1632 otti Oxenstierna kolmikymmenvuotisen sodan johdon itselleen. Muutenkin Oxenstierna oli kuningatar Kristiinan kauden alkupuolella käytännössä Ruotsin hallitsija.

Vuonna 1634 Oxenstierna ajoi läpi hallitusmuotouudistuksen, joka määritteli käytännössä hänet itsensä holhoojahallitsijaksi Kristiinan alaikäisyyden ajalle ja jonka vaikutus oli hallintoa modernisoiva.

Kuningatar Kristiinan ja Oxenstiernan välit olivat alkaneet heiketä kuningattaren epäiltyä Oxenstiernan käyttävän hyväkseen hänen ikäänsä ja sukupuoltaan. Tultuaan täysi-ikäiseksi 1644 Kristiina aloitti Oxenstiernaa vastaan suunnatut valtansa lujittamispyrkimykset.


Oxenstierna ei monarkistina voinut asettua Kristiinaa vastaan, eikä hänen valtansa enää noussut aiempiin mittoihin, vaikka avoin konflikti kuningattaren kanssa saatiinkin soviteltua.

 
 Axel Oxenstierna porträtterad 1635 av Michiel Janszoon van Miereveld

Hän oli noussut korkeaan asemaansa vuonna 1611 Kaarle IX kuoltua ja aikoinaan hänestä tuli yksi maan historian merkittävimmistä valtiomiehistä.

Sigismundin vanhana kannattajana hän osallistui yhtenä Turun edustajista Kustaa II Aadolfin kokoon kutsumille Helsingin maapäiville 1616, ainoaan säätykokoukseen ilman Ruotsin edustajia. Hän oli Kemiön vapaaherra ja kuului Kemiön vapaaherrakunnan ansiosta Suomenkin aatelistoon.

Hän oli kuninkaan käskystä Turussa myös 1626 järjestämässä suomalaisten joukkojen laivausta sotaan Preusiin ja Liivinmaalle. Jalkaväkeä Turussa oli tuolloin 16 komppaniaa ja ratsuväkeä 5 komppaniaa, jotka lähtivät 30 laivalla 19. elokuuta Turusta Pillauhuun.



Gustav II Adolf (vänster)och hans rådgivare Axel Oxenstierna, italiensk marmorstataty, under Kristinas lind i Svartsjö slottspark.

Hänen esityksestään kuningas nimitti 1627 entisen hovisaarnaajansa Isac Rothoviuksen Turun piispaksi. Kesäkuun 17. päivä piispa saapui Turkuun noitien, taikauskon ja juopottelun keskelle, vaatien saarnoissaan parannusta.

Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland  – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 16271652.

 
 
 Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström



1627 Turun piispaksi valittu Rothovius oli kansleri Axel Oxenstiernan entinen opettaja ja luottomies. Rothovius oli seurannut häntä ja tämän kahta veljeä Wittenbergiin ja säilynyt laaja kirjeenvaihto antaa hyvän kuvan siitä, kuinka opettajan ja oppilaan välit pysyivät läheisinä vielä Rothoviuksen muutettua Suomeen.

Vuonna 1633 Axel Oxenstierna nousi alaikäisen kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen johtoon johtamaan Ruotsin politiikkaa.




 Drottning Kristina.

Hänen johdollaan allekirjoitettiin tuolloin alaikäisen kuningatar Kristiinan puolesta  Turun Akatemian perustamisasiakirja 1640, mutta hän kieltäytyi Akatemian kanslerin nimityksestä 1646. Tontin hän kuitenkin otti vastaan Turusta Aurajokirannan Herrainkulmasta Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahelta vuonna 1650.

Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.


Näillä sanoilla hän opasti poikaansa kohtaamaan 30-vuotisen sodan rauhanneuvotteluissa tärkeät valtiomiehet ja diplomaatit.

Oxenstierna sai 1621 Kustaa Ii Aadolfilta kruununläänityksenä Kemiönsaaren, nykyisten Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntien alueen. Samalla kuningas myönsi hänelle oikeudet perustaa kaupunki läänityksensä alueelle; sellaista Axel ei kuitenkaan koskaan ehtinyt tontilleen perustaa. Muutenhan meillä olisi Axelian saaristokaupunki aluetta kaunistamassa.




Axel Oxenstierna som staty på Riddarhustorget i Stockholm Miehen patsas löytyy Tukholman Ritarihuoneen edustalta.



Axel Oxenstiernasta tuli vähitellen yksi valtakunnan suurimmista maanomistajista. Hän peri Fiholmin säteritilan lähellä Eskilstunaa ja meni naimisiin Tidöhön, joka on lähellä Västeråsia. Vuonna 1614 hänestä tuli Kemiön vapaaherra. Vapaaherrakunta, jota laajennettiin 1627, oli pitkään omassa erityisluokassaan valtakunnan laajin. Hän kävi siellä yhden ainoan kerran vuonna 1623.

Vuonna 1645 hän sai Södermören Smoolannissa ja siitä lähtien häntä kutsuttiin myös kreiviksi. Vastuun aatelistilojen hoidosta kantoi suurilta osin hänen Anna-vaimonsa ja lapset saivat tyytyä työhönsä uppoutuneeseen isäänsä hänen kirjeidensä kautta. Tervetullutta apua tilojensa hoitoon Axel sai myös veljeltään Gabrielilta.

Axel Oxenstierna kuoli 1654. Hän luovutti jo 1652 vapaaherrakuntansa poikansa Johanin hoitoon. Johanin kuoleman jälkeen 1657 muodostui vapaaherrakunta sukukalleudeksi aina vuoteen 1681 asti, jolloin se otettiin takaisin valtiolle. 




 Axel Oxenstierna på kopparstick av Baltazar Moncornet

Oxenstierna died in Stockholm on 28 August 1654. He was interred in Storkyrkan, Stockholm on 18 March 1655. His body was then moved to Jäders kyrka in Eskilstuna Municipality, where a vault had been built in accordance with his wishes. In the vault, Oxenstiernska gravvalvet, several members of the Oxenstierna family have been buried, including Axel and his spouse Anna.


Mies haudattiin ensin Tukholman suurkirkkoon, mutta arkku siirrettiin sittemmin Axelin omien toiveiden mukaisesti Jäderin kirkkoon Eskiltunaan.



Kunpa tietäisimme
Turussa 28-8 2015
Simo Tuomola

Ei kommentteja: