torstai 17. joulukuuta 2015

Gylichin Turku

Tänään 17-12 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Turkuun päätettiin suurpalon jälkeen palkata oma kaupunginarkkitehti valvomaan uuden Turun syntyä. Maistraatti päätti 17. joulukuuta istunnossaan vuonna 1828 porvariston suostumuksella toimen vuosipalkaksi peräti 300 hopearuplaa, joten hakijoiltakin oli syytä odottaa laadukkuutta.

 
 Johan Tillbergin kartta Turun kaupungista vuodelta 1808. Turun palossa 1827 tuhoutuneet korttelit on väritetty harmaalla.

Turun palon aikaan 1827 kaupungilla ei ollut omaa kaupunginarkkitehtia. Nyt tarvittiin ammattimiestä, joka auttaisi viranomaisia, laatisi kaupungin omien rakennusten piirustukset ja tarkastaisi yksityisten tontinomistajien talojen suunnitelmat, kun kaupunki nyt oli rakennettava kokonaan uudelleen.

Vuonna 1810 Turussa aloitti toimintansa valtakunnallinen intendentinkonttori. Konttorin tehtävänä oli hoitaa aiemmin Tukholmasta käsin hoidettuja rakentamisasioita.

Charles Bassi nimitettiin konttorin johtajaksi intendentin virkaan. Konduktööriksi tuli Suomessa syntynyt mutta Ruotsissa opiskellut Anton Wilhelm Arppe (1789–1862). Seuraavana vuonna konttori sai virallisen aseman. Konttori sijaitsi aluksi Turussa, mutta muutti vuonna 1821 Helsinkiin.

 
 Maalaus Charles Bassista.

Merkittävä pettymys Bassille oli se, kun hänen laatimansa yliopiston tähtitornin piirustukset hylättiin vuonna 1816. Tehtävä annettiin Carl Ludvig Engelille. Lisäksi Bassin elämää synkensi vakava sairaus vuodesta 1819 lähtien.

Bassi ei myöskään alkuunkaan viihtynyt Helsingissä, jossa hän joutui olemaan Engelin varjossa. Hän erosikin intendentinvirastaan vuonna 1824 ja palasi Turkuun. Täällä hän myös kuoli 68 vuoden iässä vuonna 1840.

Turun kaupunginarkkitehdin toimeen ilmoittautui neljä hakijaa; tullijohtokunnan kamarikirjuri Carl Adam Lindgren, hovioikeudennotaari Carl Christian (Charles) Johnsson, kauppias Pehr Johan Gylich sekä Tukholman linnan rakennusmestari Theodor Edberg.

Kun Edberg oli jättänyt hakemuksensa määräajan jälkeen, eivätkä Lindgren ja Johnsson oikein täyttäneet pätevyysvaatimuksia, päätti Turun maistraatti valita Peter Gylichin kaupunginarkkitehdiksi. Hän oli sentään liittänyt hakemukseensa intendenttikonttorin todistuksen tiedoistaan ja taidoistaan rakennusalalla.


Pehr Johan Gylich (1786 Borås, Ruotsi – 3. lokakuuta 1875 Turku) oli syntyperältään ruotsalainen kauppias, upseeri ja arkkitehti. Hänen hautansa löytyy Turun vanhalta hautausmaalta - V.4.5.7.86.


 
Pinellan alapuolella oleva jokirannan doorilainen pylväikkö on Gylichin käsialaa vuodelta 1836. Pylväikkö on Pinellan vanhin osa, mutta alun perin sen tilat palvelivat merimiesten ja kalastajien tarpeita. Myös Turun tuomiokirkon nykyiset leveät portaat ovat Gylichin suunnittelemat. Samoin Turun vanhan raatihuoneen muutostyöt, Hjeltin talo tuossa Vanhan Suurtorin laidalla, kuten myös kuvassa näkyvä Turun katedraalikoulu ja Vartiovuoren reunalta löytyvä Suomen Talousseuran talo.

Aurajokirannassa käytetty doorilainen pylväsjärjestelmä on vanhin klassisista järjestelmistä. Doorilaisissa pylväissä ei ole jalustaa, vaan ne kohoavat suoraan alustalta eli stylobaatilta. Pylvään varressa on 16–20 pystysuuntaista uurretta eli kanneluuria, ja pylväs kapenee ylöspäin. Doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka kehittyivät antiikin Kreikassa. Kaksi muuta ovat joonialainen ja korinttilainen. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös palkisto.

 
Pietarilaista empiretyyliä Turussa edustaa Gylichin suunnittelema Vanhan Suurtorin laidalla sijaitseva kaupunkipalatsi, Hjeltin talo vuodelta 1830.


Peter Gylich asettui vuonna 1812 Turkuun ja toimi Turun palon jälkeen vuodesta 1829 vuoteen 1859 Turun kaupunginarkkitehtina. Hänen suunnittelemansa rakennukset edustivat tyylisuunnaltaan empireä.

 
 Torinlaidan teatteritalon ovat suunnitelleet Pehr Johan Gylich ja Carl Ludvig Engel. Turun kaupunginteatterin näyttelijä Jukka Aaltonen on juuri valittu Åbo svenska teaterin uudeksi johtajaksi ensi vuoden elokuun alusta lähtien.

Gylich suunnitteli Turkuun yli 300 rakennusta joista suurin osa oli puutaloja mutta joukkoon mahtui myös suurempia kivirakennuksia. Häntä kutsuttiin runsaan empiretuotantonsa vuoksi myös "Turun Engeliksi".


Doorilaisena
Turussa 17-12 2015
Simo Tuomola


Ei kommentteja: