sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Uutisia Turusta

Tänään 31-1 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen ensimmäisen sanomalehden ilmestymisestä Turussa 1771. Aurora-seuran julkaisu "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia" oli ruotsinkielinen ja nimeltään "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo". 

1771 – Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi Turussa.



https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Tidningar_Utgifne_Af_et_S%C3%A4llskap_i_%C3%85bo_January_31_1776.gif
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ("Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä") oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajana oli Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Lehti ilmestyi Turussa vuosina 177178 ja 178285. Puhekielessä lehden nimi lyhentyi nopeasti Åbo Tidningariksi.

Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770-1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Heti ensimmäisenä vuonna alettiin julkaista omaa lehteä. Aluksi lehti oli vain pieni vihkonen, joka ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, sitten vähitellen kerran viikossa. Se oli kuitenkin lehdistökulttuurimme alku.

Seura julkaisi vuosina 1771-1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 1782-1785.musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura. Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius.

 
 Henrik Gabriel Porthan.


Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.


Johan Lilius (17. tammikuuta 1724 Längelmäki1803) oli hovioikeudenneuvos ja Aurora-seuran perustajia. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Henrik Lilius ja Hedvig Margareta Wanochius.


Lilius oli vaikuttajana Suomen kirjallisuuden kasvuun. Hän osallistui muun muassa Aurora-seuran julkaiseman lehden Åbo Tidningar toimittamiseen kirjoittamalla siihen kahdeksan artikkelia.



Aurora-seuran kokous Vähätorin laidalla.

Lehti oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".

Lehden ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua, joista pääartikkeli vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä toisiinsa. Mukana oli myös Porthanin ja kemisti Pehr Adrian Gaddin runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttain vanhaa sukua. Lisäksi lehti kertoi Turun hovioikeuden ratkaisemista oikeusjutuista.


Tämä kaikki tehtiin ruotsin kielellä, vaikka esim. Gadd oli jo vuonna 1768 julkaissut pienen kirjasen suomeksi; Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.




Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen.

Liekö tuolta ajalta sitten peräisin tuo "puhua potaskaa", kun herrat Porthan ja Gadd yhdessä runoilivat lehtykäisessä suomalaisista skyyttain sukujuurista.







 
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Tidningar_Utgifne_Af_et_S%C3%A4llskap_i_%C3%85bo_January_31_1776.gif

Taivallettiin siis tiukasti fennofiili Daniel Jusleniuksen jalanjälkiä. Tuon ajan goottilaisen historiankirjoituksen mukaisesti suomalaisuuden sukujuuret yltävät suoraan raamatun tekstiin Jaafetin jälkeläisten ottaessa vedenpaisumuksen mentyä haltuunsa Turun alueen ja sitä myötä Suomen Maagogin johdolla. Tänne sijoittui tavaranvaihtoon tarkoitettu paikka turku, josta kasvavan asujamiston myötä varttui kaupunki nimeltä Turcu.


Hesekiel:

 
38:2 "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan 


39:6 Ja minä lähetän tulen Maagogiin ja rantamaalla turvassa asuvien keskeen. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.



 Ilmestyskirjan ratsastajat

Ilmestyskirja:

 
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.



Eipäs tarvita suurtakaan ennustusten lukijaa, kun tuosta tekstistä "tunnistaa" Maagogin rantamaan juuri Turun seuduksi, jota tuli on totisesti usein kaltoin kohdellut. Varsinaisen maisterinväitöskirjansa Vindiciae Fennorum, Suomalaisten puolustuksen hyväksynnän 7.10. 1703 myötä Juslenius sai maisterinvihkiäisissä priimuksen arvon.





 Magog Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana Johannes Magnuksen kirjasta Historia de omnibus Gothorum Sveonomque regibus

Historia de omnibus Gothorum Sveonomque regibus (suom. Gööttien ja svealaisten kaikkien kuninkaiden historia, ruots. Historia om alla göternas och svearnas konungar) on Johannes Magnuksen kirjoittama, pitkälti mieli­kuvitukseen perustuva historia­teos, joka ilmestyi postuumisti vuonna 1554.

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsija Josephuksen mukaan Magogista polveutuivat skyytit. 1500-luvulla Ruotsin katolinen arkkipiispa Johannes Magnus kirjoitti Magogin, Jaafetin pojan, olleen Ruotsin perustaja ja ensimmäinen kuningas. Suomalainen kirjailija Daniel Juslenius (1676-1752) puolestaan on esittänyt suomalaisten periytyneen Magogista.

Goog eli Maagog oli raamatun mukaan Jaafetin poika, jonka asuinpaikka sijaitsi pohjan perillä. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin Skyytiasta ja skyyttalaisista, joiden alue ei tainnut ihan tänne saakka yltää. Turhaa siis Turussa on skyyttien kulta-aarteen etsintä, mutta muinaisuutemme kuvan tuumaus on silti aina ajankohtaista.


Ensimmäinen suomenkielinen lehti "Suomenkieliset Tieto-Sanomat" ilmestyi puolestaan ensin koenumerona Turussa syyskuussa 1775 nimellä "Suomalaiset Tieto-Sanomat" ja sittemmin kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776, toimittajana ja päätoimittaja Antti Lizelius, joka korvasi suomen kielessä tuolloin käytetyn c:n k:lla. Täällä Turcu - eikun Turku.

Potaskan makua
Turcussa 31-1 2016
Simo Tuomola

perjantai 29. tammikuuta 2016

Venäläisten piispa

Tänään 29-1 juhlistamme pappismies Jakob Tengströmin etenemistään urallaan kohden Turun piispan ja lopulta maan arkkipiispan virkaa. Tällä päivämäärällä 29-1 vuonna 1790 hän sai hoitaakseen Turun akatemian teologisen tiedekunnan kolmannen professorin viran.

 Jacob Tengström.jpg
 Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.

Virkaa hän hoiti piispaksi nimittämiseensä asti (1803). Tiedekunnan dekaaniksi hänet valittiin 1799. Vuosina 18031817 Tengström oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri. Vuonna 1817 hänestä tuli Suomen arkkipiispa.

Tengström tuli ylioppilaaksi Vaasan triviaalikoulusta vuonna 1771 ja tuli opiskelemaan Turun akatemiaan, jossa hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1775. Valmistuttuaan hän palasi kotikaupunkiinsa Kokkolaan ja piti siellä yksityiskoulua kauppiaitten pojille.

Vuosina 17791781 hän oleskeli Tukholmassa kotiopettajana ja pääsi pääkaupungin kirjallisiin piireihin. Kirjallisuusakatemian suuren palkinnon hän oli saanut jo 1776 Vergilius-käännöksestään. Turkuun Tengström palasi syksyllä 1781. Täällä hän ystävystyi Porthanin kanssa ja avusti tämän julkaisemaa Åbo tidningar.-lehteä.

Ansiomahdollisuuksien parantamiseksi Tengström siirtyi teologiseen tiedekuntaan ja sai teologian apulaisen viran 1783. Virkaan kuului ensin Piikkiö ja sitten Maaria palkkapitäjänä. Niiden hoitamista varten Tengström vihittiin papiksi 1784

 


Piikkiön prebendapastoraattia hoitaessaan Tengström oppi suomen kielen sujuvan suullisen ja kirjallisen käytön. Saarnat hän valmisti latinaksi ja käänsi ne sitten seurakunnan kielelle suomeksi ja ruotsiksi.

Kun venäläiset ottivat eteläisen Suomen haltuunsa Suomen sodan alkuvaiheissa 1808, Turun piispa Tengström ja Porvoon piispa Zacharias Cygnaeus tulivat nopeasti siihen tulokseen, että Suomesta tulisi osa Venäjää. Tämän jälkeen Tengström tähtäsi toiminnassaan siihen, että Suomessa sopeuduttaisiin uuteen tilanteeseen ja venäläisten näkemyksiin mahdollisimman nopeasti.

Venäläisten saavuttua Turkuun Tengström kävi venäläisten ylipäällikön luona tervehdyskäynnillä. Puheessaan hän lausui ilonsa sen johdosta, että keisari oli luvannut säilyttää Suomessa luterilaisen uskon ja perinnäisen kirkollisen järjestyksen.

 
 23. maaliskuuta 1808 venäläisten ylipäällikkö F.W.Buxhoevden saapui Turkuun ja miehityshallinto alkoi. Turkulaiset joutuivat piispa Jakob Tengströmin johdolla vannomaan uskollisuudenvalan keisarille.
Kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, (17501811) oli venäläinen sotapäällikkö. Venäläisten valloitettua Suomen hän johti maan hallintoa.


Tengström lähetti myös hiippakuntansa papistolle kiertokirjeen, jossa hän kehotti rauhallisuuteen sekä myötämielisyyteen uutta esivaltaa kohtaan. Piispan asenne pantiin venäläisten keskuudessa merkille, ja hän oli jatkossa keisarin neuvonantaja Suomen politiikkaa ja kulttuuria koskevissa asioissa. Toukokuussa Tengström ja Cygnaeus vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.

Venäläiset arvostivat Tengströmin toimintaa, ja hän sai jo ennen uskollisuudenvalan vannomista Pyhän Annan suurristin. Keisari myös ilmoitti ottavansa Turun akatemian erityiseen suojelukseensa, ja vuonna 1811 akatemia sai uuden menosäännön, joka merkitsi sen toiminnan merkittävää laajentumista.

Tengström oli keskeisesti mukana Porvoon maapäivien valmisteluissa. Maapäivillä hän toimi pappissäädyn puheenjohtajana ja johti komiteaa, joka laati ehdotuksen Suomen ylimmän hallinnon järjestämisestä.

 
 Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, 31. tammikuuta 1776. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.


Kun Tengström palasi Turkuun, hän pääsi Porthanin piiriin ja siten kirjallisen elämän keskukseen. Tengström avusti Åbo Tidningar -lehteä, oli sen päätoimittajana 1791–1793 ja julkaisi lehdessä senkin jälkeen muun muassa oodeja, opetusrunoja, epigrammeja, seuralauluja ja virsiä. Runojen lisäksi hän julkaisi lehdessä asiatekstejä, muun muassa Turun kaupungin historiaa käsittelevän kirjoitussarjan, joka julkaistiin vuosina 1782–1783.

Venäjän vallassa
Turussa 29-1 2016
Simo Tuomola

   

torstai 28. tammikuuta 2016

Turun kymnaasi

Tänään 28-1 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun kymnaasin, Collegium aboensen perustustamiskirjan antamisesta 1630 piispa Isac Rothoviuksen otettua asian esille.

 
Isaacus Rothovius.

Tuon ajan lukio, maan korkein opinahjo, muodostettiin yhdistämällä silloisen katedraalikoulun kolme ylintä luokkaa Turun kymnaasiksi, jonka opetuskielenä oli latinan sijasta ruotsi. Opettajien määrä tuplaantui kuuteen ja lukion myötä virisi myös ajatus akatemian perustamisesta Turkuun.

Katedraalikoulu lakkautettiin samalla kun Turun lukio Collegium aboense 28. tammikuuta 1630 perustettiin  Kouluun tuli kuusi lehtoraattia, joista kaksi varattiin teologialle. Muut neljä opetettavaa ainetta olivat fysiikka, matematiikka, kaunopuheisuus ja logiikka, jotka kukin saivat yhden lehtoraatin.





 
Turun Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Kuvassa luettelo koulun vanhoista rehtoreista.1276 c.-1350-1355 HENRIK TEMPIL -1359- BIRGER 1432-1433 JAKOB RÖD -1480- MAGNUS JOHANNIS -1509-1512- MATHIAS KURIN (1524-1529 PEDER SÄRKILAX) 1535-1539 TOMAS KEIJOI 1539-1548 MIKAEL AGRICOLA 1548-1554 PAUL JUUSTEN 1555-1559 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1559-1562 HENRIK JACOBI 1562-1568 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1568-1578 JAKOB FINNO 1578-1583 KRISTIAN AGRICOLA 1583-1588 JAKOB FINNO.


Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.

Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.



 
 Rothovius johtaa papiston kulkuetta akatemian vihkiäisissä.

Piispa piti virkojen jaossa ruotsalaisten puolia, ja lukion kahdestatoista virasta seitsemän täytettiin ruotsalaisilla. Yksi Ruotsista värvätyistä oli piispan vävy.

Rothovius julkaisi lukiota varten ohjesäännön, jonka malli oli otettu Ruotsista. Perustana oli ramismi, joka oli yliopistomaailmassa väistymässä uusaristotelismin tieltä.

Ramismi on Petrus Ramuksesta nimensä saanut 1500-luvulla kehittynyt filosofian ja erityisesti logiikan koulukunta, joka painotti matematiikkaa esitystavan selkeyden vuoksi. Sittemmin Turun akatemiassa ramismia kannatti muun muassa logiikan opetuksen uranuurtaja Nicolaus Nycopensis.

 Nicolaus Laurentii Nycopensis (noin 1610 Nyköping - 23-4 1664 Viipuri) oli Turun akatemian ensimmäinen logiikan ja runouden professori. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa ja valmistui maisteriksi Tartossa, sekä toimi rehtorina Nyköpingin koulussa. Myöhemmin hän toimi teologian professorina, Akatemian rehtorina (1648–49 ja 1656–57) sekä Viipurin piispana (1658-1664).





 Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 151524. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.

 Logiikassa Nicolaus Nycopensis (Aritander, Nils Larsson)  kannatti voimakkaasti aristotelismia vastustanutta ramismia, joka korosti retoriikkaa. Myöhemmin hän salli pyrkimykset yhdistellä aristotelista ja ramistista ajattelua. Ramismin esikuvana oli Sokrates, tavoitteena looginen ajattelu ja puhetaito.

Turun lukio oli varsin suuri, sillä muutama vuosi ennen yliopiston perustamista oppilaita oli noin 600. Rehtorin virka ei ollut enää pysyvä, vaan tehtävään valittiin vuosittain. Tämä luonnollisesti kasvatti koulun valvojana toimineen piispan valtaa.

Turun katedraalikoulu oli toiminut Turun hiippakunnan pappien valmistuslaitoksena. Ajan haasteiden mukaisesti Rothovius alkoi ajaa sen tilalle lukion perustamista ja samalla vyöryttää koulun entistä johtoa ja suomalaisia opettajia ruotsalaisten tieltä. Turku oli hänen mielestään liian suomalainen ja suomenkielinen paikkakunta.

Hänen koulu-uudistuksensa liittyi samaan yhtenäistämispyrkimykseen, mikä koski tuomiokapitulia ja Suomen kirkkoa yleensä. Piispa sai tässä niin kuin useissa muissakin uudistuksissaan Nils Bjelken tuen.

 
 Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti.

Yhdessä he savustivat ulos koulun rehtorin Gabriel Merlartopaeuksen, joka oli Rothoviuksen mielestä liian vanha ja sairas - todellisuudessa Melartopaeus oli piispaa muutaman vuoden nuorempi. Todellinen syy erottamiseen oli, että rehtori puolusti katedraalikoulun traditiota ruotsalaista yhtenäistämispainetta vastaan.

Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti. Bielke oli Ruotsin kuningas Kaarle IX:n suosikkeja, mutta on jäänyt historiallisessa arvioinnissa varjoon, sillä hän ei pitänyt melua tekemisistään. Siksi häntä onkin pidetty Kaarlen tahdottomana avustajana. Bielke asetti Rothoviuksen Turun piispaksi vuonna 1627.



 
 Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström

Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland  – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 16271652.


Rothovius pani Suomen kirkossa toimeen ankaran kirkkokurin ja järjesti seurakunnallisia oloja muun muassa aloittamalla kirkonkirjojen käytön. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen sijaiskansleri ja toimi opetuksen parantamiseksi Suomessa. Hänen aloitteestaan asetettiin myös raamatunsuomennoskomissio.




 
 Katedralskolan i Åbo toimii nykyisin Engelin suunnittelemassa talossa Vanhan suurtorin laidalla.


Opin tiellä Turussa
28-1 2016
Simo Tuomola


keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Sisällissota

Tänään 27-1 tulee kuluneeksi tasavuosia nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkan teloituksesta Isonkyrön kirkolla 1597. Talonpoikain Nuijasodaksi kutsuttua kapinaa pidetään maamme ensimmäisenä sisällissotana.

1597Jaakko Ilkka, nuijamiesten päällikkö (s. n. 1545)

sekä


27. tammikuutaSuomen sisällissota alkoi 1918.

Tänään 27-1 tulee kuluneeksi tasavuosia myös Suomen varsinaisen sisällissodan, punakapinan alkamisesta 1918.

 


27. tammikuutaSuomen sisällissota alkoi.

 1918Suomen sisällissota alkoi kello 23 kun Punakaartit määrättiin liikekannalle.

Suojeluskunnat julistettiin Suomen senaatin armeijaksi 25. tammikuuta 1918. Tähän punakaartit eivät alistuneet, ja ne olivat vahvistumassa Leninin Pietarista lupaaman aselastin myötä 26.–27. tammikuuta.

Sodan luonteinen toiminta alkoi Viipurissa ja muualla Karjalassa 17.–20. tammikuuta, molempien osapuolten aloitteesta. Lopulta, 26. tammikuuta, punakaartit ja työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi, ja sen joukot määrättiin liikekannalle 27. tammikuuta 1918 klo 23 lähtien.


 

 Punakaarti valloitti 12-1 1918 Vartiovuoren observatorion rakennuksen paikalliseksi päämajakseen, nimeten sen Pietarin ja Helsingin esikuvan mukaisesti Smolnaksi. 27-1 Turussa pidetään kokous, jossa päätettiin aloittaa lopulta vallankumous ja sitä johtamaan valittiin paikallinen 12-hengen vallankumousneuvosto.

Turussa  27. tammikuuta Turun Sanomien toimitukseen ilmestyi aseistettuja punakaartilaisia, jotka lopettivat lehden ilmestymisen. Lehden mukaan punaisten tarkoitus oli syöstä Suomi samanlaiseen sekasortoon, jonka bolshevikit olivat Venäjällä luoneet.


 

Kun seuraava lehti 13. huhtikuuta ilmestyi, vallalla oli toinen komento. Vuodenvaihteessa 1917-1918 radikaalin turkulaistyöväen punakaartit olivat ainoa varteenotettava aseellinen voima Turussa.


Punaisten komennon aikana Turussa surmattiin hieman lähteestä riippuen kymmenkunta henkilöä. Heidän joukossaan oli Turun Sanomien perustaja Antti Mikkola, joka surmattiin Helsingissä helmikuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä.




 Anders Vilhelm (Antti Vilho) Mikkola (4. joulukuuta 1869 Lieto1. helmikuuta 1918 Helsinki) oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.

Etelä-Pohjanmaalla suojeluskunnat alkoivat kenraali Mannerheimin 25. tammikuuta antamalla käskyllä riisua venäläisiä varuskuntia aseista 28. tammikuuta 1918 yöstä alkaen. Suomen sisällissota oli syttynyt




 
 Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta15. toukokuuta 1918.


27. tammikuuta 1918. Helsingin työväentalon torniin sytytetään punainen lyhty merkiksi siitä, että vallankumous oli alkanut Venäjän lisäksi nyt myös Suomessa.

Maamme ensimmäisessä sisällisodassa Turun linnan päällikkö Klaus Fleming oli 1597 säästämässä vastustajansa Ilkan hengen, mutta hänen samana päivänä 27-1 antamansa käskykirje Jaakko Ilkan vangitsemisesta ja toimittamisesta vankeuteen Turkuun, ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen toteutettua mestausta.

Jaakko Pentinpoika Ilkka (noin 1545 Ilmajoen Kokkolan kylä – 27. tammikuuta 1597 mestattuna Isonkyrön kirkolla) oli suomalainen nimismies ja nuijamiesten päällikkö nuijasodassa.


 
 Ilkan muistomerkki Ilmajoella

 Ja vaikka Ilkka olisikin vangittu ja tuotu Turkuun, ei hänen kohtalonsa olisi ollut kovinkaan armollinen, siitä antaa viitteen nuijasodan johtajiin kuuluneen Pentti Poutun kohtelu vangittuna Turussa.

Nuijasodassa Pouttu oli talonpoikaiskapinan johtajia. Hän johti pohjalaisten niin sanottua rantaretkeä Ulvilaan, jossa oli tarkoitus kääntää Anolan kartanon herra Akseli Kurki talonpoikien puolelle. Kurki kuitenkin vangitutti Poutun, ja hänet kuljetettiin vankina Turun linnaan. Pouttu kuoli vankeudessa "syöpäläisten vaivaamana" 1597.




  Nuijasodassa kaatui arviolta 2000-3000 talonpoikaa. Vastapuolen tappiot olivat hyvin vähäiset.

Pentti Pouttu (k. 1597) oli Kaarlelan pitäjästä kotoisin ollut pohjalainen talonpoika ja Jaakko Ilkan ohella nuijasodassa talonpoikaiskapinan johtomiehiä. Hän sai vuonna 1567 haltuunsa Pouttulan talon, johon hän oli tullut vävyksi. 1570-luvulla hän osallistui valitusmatkoille Ruotsiin ja muun muassa Kaarle-herttuan luokse.

Pouttu toimi myös veronkantomiehenä. 1593 hän järjesti pienen talonpoikaiskapinan ja joutui vangituksi Oulun linnaan. Ilkan ensimmäisestä kansannoususta Pouttu pysyi erossa. 1596 hän oli jälleen valitusmatkalla Ruotsissa.

Vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti maksamatta kruunulle niinsanottua linnaleiriä eli raskasta verotusta armeijaa varten. Kolmella sotaretkellä ollvat Jaakko Ilkan johdolla Pohjanmaan miehet tyhjentäneet maakunnan nopeasti veroja keräävistä huoveista.

 Klaus Flemingin joukot kuitenkin saivat Jaakko Ilkan vangiksi, ja hänet vietiin Turun linnaan. Sieltä hän karkasi vaimonsa turkulaissukulaisten ja Pohjanmaalta tulleiden kaarlelaisten eli Flemingin vastustajan puolella olleiden talonpoikien avustamana syksyllä 1596.


 
 Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535, Parainen13. huhtikuuta 1597, Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella.


Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi. 31. joulukuuta 1596 Flemingin joukot seisoivat Ilkan johtamia nuijamiehiä vastassa Nokian kartanon lähettyvillä Pirkkalassa. On viitteitä siitä, että nuijamiehilläkin oli ruutiaseita käytössä. Kuitenkin sen jälkeen, kun kapinallisten hallitsemaa Nokian kartanoa oli ammuttu tykein, Fleming kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä hänelle, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit kuitenkin hajosivat ja Jaakko Ilkka karkasi miestensä edellä Ilmajoelle.

Flemingin ratsumiehet tappoivat Nokian pelloilla ja metsissä pakenevia nuijamiehiä satamäärin. Vouti Abraham Melkiorinpoika tavoitti muutaman päivän kuluttua myös Ilkan ynnä osan hänen esikuntaansa ja teloitutti heidät Isonkyrön kirkolla.


Flemingin 27. tammikuuta 1597 kirjoittama kirje (Jaakko Ilkan vangitsemis- ja Turun vankilaan toimittamiskäsky) ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen Jaakko Ilkan mestausta. Lopulta Jaakko Ilkan ruumis pantiin Ilmajoella teilinpyörän päälle niin, että linnut söivät sitä.

 


 
Nuijasota, Segerstrålen koulutaulu


Abraham Melkiorinpoika (s. Uppsala - k. 1598 Tukholma) oli nuijasodan aikainen Pohjanmaan vouti ja nuijamiesten vastustaja. Abraham Melkiorinpoika oli syntyään ruotsalainen. Hän tuli voudiksi Pohjanmaalle Puolasta.

Nuijasodassa hän oli mukana myös Nokian taistelussa ja tarjosi Klaus Flemingin puolesta sovintoa talonpojille. Voiton jälkeen hän vangitsi nuijasodan talonpoikaiset johtomiehet Pohjanmaalla ja mestautti heidät. Arbogan valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja hänet mestattiin Tukholmassa keväällä 1598.


Pohjanmaan talonpoikain kapina oli osa suurempaa valtataistelua, jota käytiin koko maan hallinnasta. Kaarle-herttua oli 21. heinäkuuta 1596 vihastunut turkulaisille petturuudesta ja yllytti suomalaisia talonpoikia kapinaan Turun linnaa ja Sigismundia kannattavaa Klaus Flemingiä vastaan.

Huonosti kohdellut talonpojat nousevatkin kapinaan syksyllä, mutta marski kokoaa 900 ratsumiestä, 2400 sotamiestä ja muutaman tykin kapinaa kukistamaan. Nuijasodan tuhatkunta soturia ovat hurjana Klaus Flemingille ja suuntaavat matkansa kohden Turkua, uhoten repiä linnan kappaleiksi vaikka hampain.


 
 Nuijasodan muistomerkki Padasjoella

Kapina kukistetaan verisesti ja yhteensä Nuijasodassa kuolee yli 3000 suomalaista talonpoikaa.

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 15961597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat.




Nuijalla töitä
Turussa 27-1 2016
Simo Tuomola

tiistai 26. tammikuuta 2016

Löytöretkellä

Tällä päivämäärällä 26-1

 1769 – Turkulainen Herman Spöring näki ensimmäisenä suomalaisena Kap Hornin.


 Mies kuoli päivämäärällä 24-1 vuonna 1771.

Herman Dietrich (Diedrich) Spöring nuorempi (n. 173324. tammikuuta 1771) oli suomalainen kasvitieteilijä ja kelloseppä. Hän osallistui James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle ja oli siten ensimmäinen suomalainen, joka kävi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.



Endeavour.

  File:Endeavour, Bayldon, Francis J. B.jpg

Mukana Endeavour-aluksella oli tuolloin myös turkulainen tutkija Herman Spöring.

Herman Dietrich Spöring nuorempi (n. 17331771) oli suomalainen kasvitieteilijä ja kelloseppä. Hän osallistui James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle ja oli siten ensimmäinen suomalainen, joka kävi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Spöring nuoremman tiedetään opiskelleen valmistavan koulun jälkeen Turussa lääketiedettä vuosina 1745 ja 1746, mahdollisesti aina vuoteen 1753 asti, jolloin hän matkusti Uppsalaan jatkaakseen opintojaan.

 Carl von Linnén ansiosta hän kiinnostui kuitenkin luonnontieteistä, vaikka ei niitä tiettävästi opiskellut. Mahdollisesti 1755 hän lähti merille, myöhemmin hän asettui Lontooseen ja toimi siellä kelloseppänä. Hän myös toimi Englannissa asuvan ruotsalaisen kasvitieteilijän Daniel Solanderin sihteerinä.

Kun Solander sai luvan astua laivaan, oli luonnollista, että hänen sihteerinsä seurasi häntä. Tämä sihteeri oli suomalainen Herman Dietrich Spöring.


 File:Endeavour replica in Cooktown harbour.jpg




 Rekonstruktion av HMS Endeavour

James Cookin ensimmäisen Tyynenmeren tutkimusretkikunnan suomalaisjäsenestä Herman Dietrich Spöringistä ei tiedetä juuri mitään, sillä hänen elämästään kertova lähdemateriaali on hyvin niukkaa.

Joka tapauksessa Herman Dietrich Spöring oli sivistyneistöä. Hänen isänsä, niin ikään Herman Dietrich Spöring, toimi Turun akatemian lääketieteen professorina. Myös äidin Hedvig Ulrika Meurmanin kolme sisarta olivat naimisissa Akatemian professorien kanssa.


 


Herman Dietrich Spöring vanhempi (17011747) oli Tukholmassa saksalaisista vanhemmista syntynyt lääkäri. Hän valmistui lääkäriksi 1726 Hollannissa Harderwijkissa ja oli Turun akatemian professori vuodesa 1728. Hän loi Suomessa perustan havaintoihin pohjautuvalle lääketieteelliselle tutkimukselle.


Hän hankki oppilaille ulkomaisiin lähteisiin perustuvia oppikirjoja. Lisäksi hän suositteli isorokkorokkotuksen käyttöön ottoa Suomessa ensimmäisenä. Hän oli akatemian rehtori 1737-1738 ja 1746-1747, ja rehtorina ollessaan hän edisti opetuksen tehostumista varsinkin anatomian ja luonnontieteiden alalla.

Herman Dietrich t. Diedrich Spöring nuorempi (n. 17331771) oli suomalainen kasvitieteilijä ja kelloseppä. Hän osallistui James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle ja oli siten ensimmäinen suomalainen, joka kävi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.





 
Kuninkaallinen Turun Akatemia koki 1700-luvulla merkittävän kehitysvaiheen. Käytännönläheisistä tieteistä siirryttiin teoreettisempaan tutkimukseen ja systemaattisiin havaintoihin mm. tähtitieteen, fysiikan ja kemian alalla. Akatemiassa mietittiin maailmankaikkeuden rakennetta, aineen olemusta ja mekaniikan lakeja.


Suomalaisten tutkimusmatkailijoiden kaukokaipuulle antoi merkittävän alkusysäyksen ruotsalainen tutkimusmatkaaja Carl von Linné vierailleessaan Turussa 1730-luvulla.


Kasvuympäristö herätti Spöringissä kiinnostuksen tieteeseen. Hän opiskeli lääketiedettä Turun akatemiassa vuosina 1745-1746, mahdollisesti jopa vuoteen 1753, jolloin hän matkusti Upsalaan jatkaakseen ja laajentaakseen opintojaan. Tekikö hän näin, on epävarmaa.

Spöringin perheellä oli läheiset suhteet Carl von Linnéhen, mutta tämän kirjeissä ei ole mainintoja pojasta, eikä häntä mainita Linnén oppilaiden luettelossa, eikä yliopiston matrikkelissa. Myös kysymys, miksi Spöring mahdollisesti jätti opiskelunsa kesken, jää hämärän peittoon.




Portrait of Linnaeus on a brown background with the word "Linne" in the top right corner
 

Carl von Linné, Alexander Roslin, 1775.
Oil painting in the portrait collection at
Gripsholm Castle

Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné,  (23. toukokuuta 170710. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.

Spöring vietti Ruotsissa kaksi vuotta, minkä jälkeen tiedot hänestä muuttuvat entistäkin vaillinaisemmiksi. Todennäköisesti hän lähti Tukholmasta vuonna 1755 ja luultavasti merille.

Millä laivoilla hän purjehti ja mikä hänen tehtävänsä niillä oli, on arvoitus. Tavalla tai toisella hän lienee ollut tekemisissä hollantilaisten kanssa (näin voi päätellä Cookin Jaavan-merkinnöistä, joiden mukaan Spöring ymmärsi hollantia), ennen kuin hän mitä ilmeisemmin asettui Lontooseen.

Seuraava varmaksi katsottava tieto Spöringistä on kirjeessä, jonka Solander lähetti opettajalleen Linnélle Endeavourin matkan alkuvaiheessa. Rio de Janeirossa päivätyssä viestissä Solander kertoo:

"Turun edesmenneen professorin Spöringin poika on täällä kanssani, kirjurina, hänen nimensä on Herman Dietrich, hän on lähtenyt Ruotsista 1755 ja ollut 11 vuotta Lontoossa kelloseppänä. Viime vuosina minä olen teettänyt hänellä kirjallisia töitä."

Jaavassa miehistöön iskivät trooppiset taudit, joista vakavin oli punatauti. Laivan lääkäri kuoli, ja muun muassa Banks, Solander ja Spöring sairastuivat vakavasti. Kun Endeavour joulukuussa 1770 suuntasi kulkunsa kotimatkalle kohti Kapkaupunkia, suuri osa merisotilaista ja tutkijoista oli sairaana.


Saaren nykyinen maorinkielinen nimi on Pourewa.

Herman Spöring kuoli kuumana tammikuun päivänä 1771. Kapteeni Cook merkitsi tapahtuneen lokikirjaan:

"Ajasta ikuisuuteen siirtynyt Herra Sporing, herrasmies, joka kuului Herra Banksin seurueeseen.
"


 "Departed this Life Mr Sporing a Gentleman belonging to Mr Bank's retinue."

Spöringin hautapaikaksi tuli 10 astetta eteläistä leveyttä ja 103 astetta itäistä pituutta. Paikka sijaitsee Intian valtameressä 300 kilometrin päässä nykyisin Australialle kuuluvasta Joulusaaresta.

Spöringin jälkeenkin menehtyi vielä monta merisotilasta ja Banksin retkikunnan jäsentä. Kun Endeavour lopulta saapui takaisin kotiin 13. heinäkuuta 1771, matkalle lähteneistä oli hengissä hieman yli puolet, joka oli hyvin tavallista tuolloin. 

 


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a4/Endeavour%2C_Bayldon%2C_Francis_J._B.jpg


Spöringin Cookin retkellä tekemiä piirroksia säilytetään British Libraryn tiloissa, British Museumin kokoelmissa on myös hänen tekemikseen tunnistettuja luonnoksia sekä Solanderin nimiin merkittyjä mutta ilmeisimmin Spöringin laatimia käsikirjoitustekstejä.

Spöringin mukaan on nimetty ainakin kaksi katua Australiassa, yksi pääkaupungissa Canberrassa. Toinen taas on Townsvillen kaupungissa James Cook -yliopiston kampusalueen osassa, jossa sijaitsee luonnontieteellisen tiedekunnan rakennuksia.

Uuden Seelannin pohjoissaaren itärannan Tolaganlahdella on kapteeni Cookin Spöringin mukaan nimeämä pieni saari, muutama sata metriä leveä ja alle kilometrin mittainen. Saaren nykyinen maorinkielinen nimi on Pourewa.

Turun Rettigin palatsin seinässä on Spöringin muistomerkki, jossa on tältä saarelta tuotu kivi.





Pourewa


 
Pourewa on saari, joka sijaitsee Tolaganlahdessa, Cookinlahden edustalla Uudessa-Seelannissa. Se oli aiemmalta nimeltään Spöringinsaari. Tämän nimen se oli saanut James Cookilta, joka nimen antamisella halusi kunnioittaa hänen tieteelliseen tutkimusmatkaansa HMB Endeavour -aluksella osallistunutta suomalaista Herman Spöringiä. Nykyään saaresta käytetään jälleen sen alkuperäistä maorinkielistä nimeä.

Vuonna 1990 Pourewasta siirrettiin kivi Spöringin synnyinpaikalle Turkuun. Siellä se on osana muistomerkkiä, joka pystytettiin kaikkien aikojen ensimmäisenä, vuonna 1769, Uudessa-Seelannissa käynnin muistoksi




.

Tähtikaton alla on suuri luonnonkivi, joka on tuotu kaukaa Herman Spöringin nimikkosaarilta.

Aamukävelyllä tuossa Aurajokirannassa pysähdyin hetkeksi Aboa Vetus & Nova -museon luona Herman Dietrich Spöringin 1733-1771 muistovitriinin ääreen. Hän oli turkulainen kasvitieteilijä, kelloseppä ja taitava piirtäjä. Hän osallistui löytöretkeilijä James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle Australiaan ja Uuteen Seelantiin 1769-1771 ruotsalaisen kasvitieteilijä Daniel Solanderin sihteerinä.


Tolaganlahti Spöring istuu piirtämässä pienessä saaressa ja näkee ihmeellisen linnun. Cook nimeää havaintopaikan Spöringinsaareksi, kenties kiitokseksi kvadrantin korjaamisesta Tahitissa.
 
Spöring kuolee matkalla punatautiin tammikuussa 1771, 24-1 ja haudataan Intian valtamereen. Hautapaikaksi tulee 103 astetta itäistä pituutta E, 10 astetta eteläistä leveyttä S, liki tarkalleen 300km päässä Joulusaaresta. Kapteeni Cook merkitsee tapahtuman lokikirjaan: Ajasta ikuisuuteen siirtynyt Herra Sporing, herrasmies, joka kuului Herra Banksin seurueeseen.

Ja Cookin parkki Endeavour jatkoi matkaansa, päättäen reissunsa lopulta vuonna 1778 meren pohjaan, jonne se upotettiin Rhode Islandin luona Amerikan sisällissodan melskeissä. Nyt se lentelee sukkulana avaruudessa ja esittäytyy replikana Australian Sydneyssä.

Meidän oma sukkulamme ja endeavourimme voisi olla replikana suomalaisen tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldin Vega-laiva. Hän onnistui ensimmäisenä kartoittamaan kolmimastoparkillaan pohjoisen meritien Atlantilta Tyynellemerelle. Koillisväylän avauspurjehdukselle naparetkeilijä, tiedemies ja geologi lähti Vegalla 22-6 1878.
 
 File:Vega monument Stockholm 2005-10-14.jpg

Tähtitaivaalla Vega on Lyyran tähdistön päätähti, se kesäkolmion tähdistä, josta aikoinaan tulee uusi Pohjantähti. Kolmimastoparkkina se koki kohtalonsa 1903 upotessaan kalastustehtävissä Grönlannin vesillä. Tukholman luonnonhistoriallisen museon edustalta Vega-monumentti laivamalleineen on toki bongattavissa, mutta oman replikansa se ilman muuta myös ansaitsisi Nordenskiöldin urotyön kunniaksi.

Löytöretkellä
Turussa 26-1 2022
Simo Tuomola