tiistai 9. helmikuuta 2016

Ruotsin Bobrikov

Tänään 10-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun piispa Isaacus Rothoviuksen kuolemasta vuonna 1652. Turun piispana hän toimi vuodesta 1627 lähtien. 80-vuotiaana kuollut mahtimies haudattiin Tuomiokirkon keskikäytävän alle saarnatuolia vastapäätä.

 Isak Rothovius
 Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Smoolanti  – 10. helmikuuta 1652 Turku ) toimi Turun piispana vuosina 16271652.

Rothovius pani Suomen kirkossa toimeen ankaran kirkkokurin ja järjesti seurakunnallisia oloja muun muassa aloittamalla kirkonkirjojen käytön. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen sijaiskansleri ja toimi opetuksen parantamiseksi Suomessa. Hänen aloitteestaan asetettiin myös raamatunsuomennoskomissio.


 

 
 Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström.



Smoolannin Angelstadissa 1. marraskuuta 1572 syntynyt Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius oli syntyään talonpoikaissäätyä. Hänen isänsä nimi oli Börje Larsson.

Opiskeltuaan ensin Växjön koulussa Rothovius aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa vuonna 1595. Opiskeltuaan Uppsalassa kaksi vuotta Rothovius matkusti Wittenbergiin opiskelemaan sen yliopistossa. Vuonna 1602 Rothovius valmistui maisteriksi ja palasi Ruotsiin.

1627 Turun piispaksi valittu Rothovius oli kansleri Axel Oxenstiernan entinen opettaja ja luottomies. Rothovius oli seurannut häntä ja tämän kahta veljeä Wittenbergiin ja säilynyt laaja kirjeenvaihto antaa hyvän kuvan siitä, kuinka opettajan ja oppilaan välit pysyivät läheisinä vielä Rothoviuksen muutettua Suomeen.






 
Rothovius säilytti työkykynsä melko hyvänä elämänsä loppuun saakka. Hänen kuolemastaan antoi Turun hovioikeuden sihteeri Johan Wassenius kirjeessään Brahelle 12.2.1652 seuraavan kuvauksen:

»...toissapäivänä yöllä, joka oli tämän kuun kymmenes, kuoli täällä Herrassa piispa. Hän oli sunnuntaina 8 päivää sitten kirkossa ja Herran ehtoollisella, mutta tuli sen jälkeen aivan voimattomaksi, niin ettei ettei hän pystynyt käymään tai seisomaan. Kuitenkaan hän ei tuntenut itsessään mitään erityistä särkyä. Hän menetti sitten myös muutamiksi päiviksi puhekykynsä ja kirjoitti silloin taululle ajatuksiaan, joista toiset voitiin lukea, toisia ei. Muun muassa hän kirjoitti kerran nämä sanat Non est dubitandum de perseverantia mea in fide. Mutta päivää ennen kuin hän nukkui pois, hän sai puhekykynsä takaisin ja puhui selvästi.»

Aarno Malisen mukaan Rothovius oli "Ruotsin Bobrikov", kuninkaan ja kanslerin luotomies, jonka tehtävä oli ohjata Suomen kirkko samoille raiteille emämaan kanssa.



Turkulainen porvari lausui piispasta
»Sinä et ole meidän pappimme, et myöskään osaa saarnata ja opettaa meitä meidän omalla kielellämme, vaan ennemmin halveksit ja olet saarnassasi kutsunut meitä suomalaisiksi koiriksi ja sioiksi.» (Kornelius Kankuri)

Rothoviuksen säilyneet kirjeet, saarnat sekä oikeusrettelöt antavat kuvan äkkipikaisesta miehestä, jolle siirtyminen Suomeen merkitsi joutumista valtakunnan syrjäseudulle, jonka outoa “slavonian kieltä” hän ei hallinnut. Tullessaan valituksi Turun piispaksi Rothovius oli toiminut Nyköpingissä 23 vuoden ajan ja tunsi seurakuntansa itselleen läheiseksi. Tunnettu on hänen kommenttinsa uudesta kotimaasta
»Minä asun barbaarien ja skorpionien parissa »
(Rothovius)






Isaacus Rothovius.


Rothovius saapuu Turkuun kesäkuussa 1627 ja astuu virkaansa kesäkuun 17. pitäen Heikinmessuilla virkaanastujaissaarnansa, sanoen saapuneensa noitien, taikauskon ja juopottelun pariin, vaatien parannusta.

Kirkkorangaistuksina rikkomuksista on maallikoille tarjolla sakkoja, jalkapuuta ja pannaan julistusta; papeille mm. tuomiokapitulin maanalaista tyrmää. Konstituutiot määräävät kirkonkäynnin pakolliseksi, niin että kolmesta laiminlyönnistä seuraa julkirippi ja kolmen taalarin sakot.

Samaan aikaan maailmalla Wienin hovi ihmettelee, onko Jumala kääntynyt luterilaiseksi.


Vuonna 1632 piispa pistää valtakuntaa kohdanneen onnettomuuden, Kustaa Aadolfin kuoleman syyksi sen, että maa on täynnä huorintekijöitä, aviorikoksia ja avioeroja, varkautta ja ahneutta, kiroilemista ja vannomista.

Vuonna 1634 piispa kirjoittaa asuvansa barbaarien ja skorpionien parissa ja etenkin Turussa tavanneensa hirviömäisiä ihmisiä, jouduttuaan itsekin täällä piispattarineen haastetuksi oikeuden eteen. Osa Turun porvaristosta onkin noussut kapinaan virkaintoista piispaa vastaan.




 

Auran Akatemian vihkijäisjuhlassa 1640 piispa saarnaa Perkele-uskoa vastaan mm. taikuudesta, jota maassa harjoitetaan ja uhrilahjoista Pertun, Olavin ja Jaakonpäivinä. Piispa Rothovius valittaa myös, että suomalaiset etsivät sairastuessaan apua perkeleeltä ja monet rukoilevat ja palvelevat täällä saatanaa.

Piispa pitää Akatemian perustamista Turkuun kaupungin tärkeimpänä saavutuksena sitten maailman luomisen.

Turun piispa Rothovius on edelleen 1652 huonoissa väleissä kaupungin porvariston kanssa, joka ei hae Jumalan kunniaa, vaan seuraa omaa nenäänsä. Piispa kuolee samana vuonna 80-vuotiaana ja haudataan tuomiokirkon keskikäytävän alle saarnatuolia vastapäätä.

Ensimmäisen suomenkielisen kieliopin laatinut Eskil Petraeus nimitetään hänen jälkeensä Turun piispaksi.


 


Aeschillus (Eskil) Petraeus (1593 Grums, Ruotsi27. syyskuuta 1657 Turku) oli Turun piispa vuosina 16521657. Ennen tätä hän oli Turun kymnaasin lehtori ja tuomiorovasti. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen teologian professori ja yliopiston rehtori. Petraeus toimi valtiopäivämiehenä vuosina 1634, 1638 ja 1640.

Petraeus oli ruotsalaissyntyinen, mutta hyvin perehtynyt suomen kieleen. Hän muun muassa johti Raamatun käännöskomiteaa ja julkaisi suomen kielen kieliopin Linguae Finnicae brevis institutio vuonna 1649.

 
Skorpionina
Turussa 10-2 2016
Simo Tuomola

Ei kommentteja: