sunnuntai 21. elokuuta 2016

Turun perustaja

Tänään 22-8 vietämme paavi Gregorius IX kuolinpäivää. Ugolino di Conti kuoli Roomassa  22-8 1241. Paavina hän loi inkvisitiolaitoksen 1231 ja sitä ennen Roomasta Perugiaan paettuaan hän päätti perustaa 1229 Pohjan peruille Turun kaupungin.

1241Gregorius IX, paavi (s. n. 1143)




Pedro Berrugueten maalaus

Gregorius IX (syntymänimeltään Ugolino di Conti, n. 11451241) oli paavina 19. maaliskuuta 122722. elokuuta 1241. Gregorius kävi edeltäjänsä tavoin Fredrik II:n kimppuun, julisti tämän harhaoppiseksi ja oli lähellä sodanjulistusta, kun paavin kuolema keskeytti vihamielisyydet.







Hän seurasi tarkkaan edeltäjänsä Honorius IIIn ja enonsa Innocentius III:n luomaa perinnettä paavin ylivallan pönkittämisessä. Hän muistutti enoansa myös siinä, että molemmilla oli lainopillinen koulutus ja diplomaattista kokemusta.


Gregorius IX oli juuri se paavi, joka loi pohjan Turun perustamiselle 1229; 23-1 tuli kuluneeksi tasavuosia Turun perustamisesta vuonna 1229. Kaupunki perustettiin kaukana Italiassa, Perugiassa. Perustajana paavi Gregorius IX.
 
1229 – Paavi Gregorius IX antoi kirjeessä luvan siirtää Suomen piispanistuin Nousiaisista Koroisiin. Päivää pidetään  Turun perustamispäivänä.



Katsotaanpa vähän tarkemmin vuoden 1229 tapahtumia Turun oletettuna perustamisvuotena. Paavi Gregorius IX lähetti tuolloin Linköpingin piispalle bullan, jossa hän salli Itämaan piispanistuimen siirron sopivampaan paikkaan. Linköpingin kokouksessa 1153 oli jo päätetty ristiretkestä alueelle kilpailtaessa hiippakunnassa idän kirkon vaikutusta vastaan.



 

Piispa asui tuolloin Rooman menoa paossa keski-Italiassa Perugiassa ja siellä on myös päivätty ne kaksi bullaa, joiden sanoma liittyy Turun oletettuun perustamiseen:



Perugia 23.1.1229
Påve Gregorius IX till biskopen i Linköping, cistercienserabboten på Gotland samt prosten i Visby med anmodan att övervaka att ingen oförrätt tillfogas biskopen, prästerskapet och folket i Finland, vilka den påvliga stolen tagit under sitt beskydd. Dat. X kal. februarii pontif. nostri anno secundo.

Sv. Dipl. I n:o 245. Svartboken n:o 2. Sv. Trakt. I n:o 74. Svartboken: Folio 46. Överskrift: Copia protectorie Gregorij pape.

Perugia 23 januari 1229. 
Gregorius episcopus, seruus seruorum Dei, venerabili fratri episcopo Lincopensi et dilectis filiis abbati de Guthlandia(1), Cisterciensis ordinis, et preposito de Visby, Lincopensis dyocesis, salutem et apostolicam benediccionem. Cum venerabilem fratrem nostrum episcopum, clerum et populum Finlandensem sub proteccione receperimus apostolice sedis et nostra, discrecioni vestre per apostolica scripta mandamus, quatenus non permittatis eos contra proteccionis nostre tenorem temere molestari, molestatores eorum indebitos, monicione premissa, per censuram ecclesiasticam, appellacione postposita,(2) compescendo. Quod si non omnes hiis exequendis potueritis interesse, tu, frater episcope, cum eorum altero ea nichilominus exequaris. 
 
















































Datum Perusij(3) x kalendas Februarij pontificatus nostri anno secundo(4). Varianter i Skokl. Cod. Ab., fol. 10: (1) de Guthlandia saknas (2) postposita är bortglömdt (3) Parusij (4) 2:o





Turun tuomiokirkon Mustakirja (Registrum ecclesiae Aboensis) on Suomen keskiajan historian tärkein lähdeteos. Se on kopiokirja, johon on koottu jäljennöksiä lähinnä Turun tuomiokirkkoon ja sen omistamiin tiloihin liittyvistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat vuosilta 1229–1515, ja niitä on 727 kappaletta.


 






Ja toinen bulla muutamaa viikkoa myöhemmin:



Perugia 31.1.1229
Påve Gregorius IX bekräftar den Finländska kyrkans besittning av de forna hedniska lundar och gudahus, som nyomvända frivilligt gett nämnda kyrka. Dat. II kal. februarii pontif. nostri anno secundo.

Sv. Dipl. I n:o 251. Svartboken n:o 6. Svartboken: Fol. 46. Överskrift: Copia bulle Gregorij pape super lucis et delubris.

Perugia 31 januari 1229.
Gregorius episcopus, seruus seruorum Dej, venerabilj fratri episcopo Finlandensi, salutem et apostolicam benediccionem. Annuere consueuit sedes apostolica piis votis et honestis petencium precibus fauorem beniuolum impertiri. Eapropter, venerabilis in Christo frater, tuis iustis precibus inclinatj lucos et delubra, deputata olim ritibus paganorum, que de nouo per te conuersi ad fidem ecclesie tue voluntate spontanea contulerunt, ipsi ecclesie auctoritate apostolica confirmamus et presentis scriptj patrocinio communimus.

Nullj ergo omnino hominum liceat hanc paginam nostre confirmacionis infringere uel ausu temerario contraire. Si quis autem hoc attemptare presumpserit, indignacionem omnipotentis Dej et beatorum Petri et Paulj, apostolorum eius, se nouerit incursurum. Datum Parusij ij kalendas Februarij pontificatus nostri anno secundo.
Varianter i Skokl. Cod. Ab. fol. 10 v: (1) fratri suo (2) tue utelemnadt (3) attentare (4) Perusii (5) 2:o

Näin vahvistettiin samalla paikallisen kirkon omistusoikeus niihin hiippakunnan alueella oleviin pakanallisiin kulttikeskuksiin, uhrilehtoihin ja palvontapaikkoihin, joista suomalaiset olivat muka luopuneet kääntyessään kristinuskoon. "Gudahus" pitänee sisällään myös Turun Ravattulasta löytyneen Suomen vanhimman kirkon hallinnan.


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d2/Papal.bull.JPG



Leijonan ruumis, kotkan pää, lohikäärmeen siivet. Siinä jumalallisen voiman symboli ja suojelija griffin, griffon, gryphon; se on myös kuvassamme esiintyvän Perugian kaupunginvaakunan tunnuseläin.

Griippi on tuttu taruolento myös meille suomalaisille; aarnikotka, vaakalintu.





Kun piispanistuin 1229 siirrettiin Koroisiin, se siirrettiin sinne Nousiaisista, jonne se oli perustettu joskus 1200-luvun alussa. Nykyisestä Nousiaisten kirkosta löytyy myös mielenkiintoinen piispa Maunu Tavastin sinne 1429 lahjoittama Pyhän Henrikin sarkofagi, jonka messinkilevyillä kuvaillaan ristiretkeläisten saapumista Suomeen Ruotsin kolmea kruunua kantavan lipun suojeluksessa. Vastassa heillä on hyvin varustautunut suomalaisjoukko -  Turun väkeä griippilippuineen.




http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/23/Henrik_Cruisade_Nousiainen.JPG

Flanderilaistaiteilijan näkemys Suomen valloituksesta on tietenkin tilaajansa toiveiden näköinen, mutta jotakin se kertoo myös siitä, ettei Turussa todellakaan ollut mikään barbaarikansa, vaan järjestäytynyt sotilasmahti tulijoita vastassa 1229.

 Turku piirrettiin itse asiassa maailmankartalle jo vuonna 1154 kun arabimaantieteilijä al-Idrisi julkaisi Italiassa maantieteellisen teoksen ja kartaston, jossa kaupunki esiintyi nimellä bwrh Abuwa. Turulla oli siis ilmeisesti esiasteensa ennen Koroisten kauppapaikkaa, jonka piispa Folkvinus perusti joskus 1180 ja Samppalinnan jokivarsilinnoitusta, josta löytyy maininta vuodelta 1211.

Al-Idrisi eli Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi (noin 1100–1166) (arab. ‏أبو عبد الله محمد الإدريسي‎) oli arabisyntyinen maantieteilijä joka asui Sisiliassa, kuningas Rogerin hovissa. Hän syntyi almoravidien valtakunnassa nykyisessa Espanjassa, ja kuoli ilmeisesti Sisiliassa. Al-Idrisi väitti olevansa profeetta Muhammadin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.



Al-Idrisiin maailmankartta vuodelta 1154, etelä yläosassa


Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan myös Fmrk- ja Tbst-nimisiä maita, joiden oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea tai Finnmarkia sekä Hämettä (Tavastland). Al-Idrisi mainitsee muun muassa alueella sijaitsevia kaupunkeja. 

"Kaupunkien" nimet ovat kuitenkin vääristyneet pahoin arabiankielisessä tekstissä, eikä niitä voida varmuudella tunnistaa. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.


Burha Abuwa eli turvapaikka, Agricolan kielessä turwa, Turku oli kuitenkin olemassa.




Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.

Bwrh Abuwa ei tarkoittanut myöskään Liedon Vanhalinnaa, jota sinänsä voidaan pitää Turun varhaisena alkuasteena. Kun Halisten koski syntyi joskus vuoden 800 paikkeilla, se vaikeutti yhteyksiä Linnavuorelle, josta ei ole olemassa varmoja 800- ja 900-lukujen löytöjä. Vuorella ei ehkä ollut tuolloin pysyvää miehitystä tai varuskuntaa, mutta jossakin Aurajokisuistossa sellainen varmasti sijaitsi.

Otin asian esille, kun vietimme 26-10 Englannin kuninkaan Alfred Suuren kuolinpäivää vuodelta 899. Mies oli Wessexin kuningas, mitteli viikinkien kanssa ja nimesi itsenä Englannin kuninkaaksi, kun maasta alkoi muodostua valtio.




Alfred Suuri (muinaisenglannin Ælfred, s. 849?, Wantage – k. 26. lokakuuta 899?) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen "Suuri". Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.


Hän myös aloitti suojattujen kaupunkien, turvalinnakkeiden eli burhien rakentamisen maansa suojaksi. Ja hän myös lähetti slesvigiläisen soturipurjehtija ja kauppamies Wulfstonin tutkimusmatkalle Suomenlahdelle kartoittamaan alueen mahdollisuuksia. Ehkäpä hän oli myös perustamassa bwrh Turkua.

Mihinkään tyhjiöön ei piispa täällä siis valtaansa ulottanut, siitä kertoo myös alueen arkeologian uusin löytö, Suomen vanhin kirkko Kaarinan Ravattulassa; ehkä yksi niistä gudahuseista, joista bullassa on maininta.

Kuvahaun tulos haulle ravattulan kirkko löydös



 
Kirkko ja hautausmaa löytyivät metsäsaarekkeesta läheltä Aurajokea. Kuvat: Juha Ruohonen / Turun yliopisto, arkeologia

Kaarinan Ravattulasta on tehty merkittävä arkeologinen löytö, Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset.

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemissä arkeologisissa kaivauksissa alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus

Kirkkorakennus on varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella ajoitettu 1100-luvulle. Rakennus on ollut pituudeltaan noin 10 metriä ja leveydeltään 6 metriä. Siinä on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa. Tutkimuksissa kirkon itäreunalta löydettiin myös alttarin kiviset perustukset.

Löytö on ainutlaatuinen Suomessa. Tällaisia paikkoja on etsitty 150 vuoden ajan tuloksetta. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Kaarinasta nyt löytynyt kirkollinen rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymisvaihetta. Kirkko on todennäköisesti toiminut läheisen kylän asukkaiden yksityis- tai kyläkirkkona 1200-luvun alkupuolelle asti.

Kirkkorakennus löytyi paikalta pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena. Pienimuotoisia kaivaustutkimuksia on alueella tehty Turun yliopiston toimesta vuodesta 2010 lähtien. Paikalta on jo aikaisemmin havaittu laaja ristiretkiajalle ja keskiajan alkuun (n. 1050-1250 jKr.) ajoittuva ruumiskalmisto sekä kalmistoa kiertävän aidan kivinen perustus.


Vuoden 2013 tutkimuksissa saatiin myös selville, että kalmistoalue on aikaisempaa huomattavasti laajempi. Nyt tunnistettu kirkollinen rakennus on sijainnut hautausmaa-alueen keskellä.


 http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3a/Gregory_IX_bas-relief_in_the_U.S._House_of_Representatives_chamber.jpg

Katsotaanpas vielä vähän paavin toimia pohjoisen suunnassa 1200-luvun alussa. Näin muistelin paavia hänen kuolinpäivänään:

Tänään vietämme paavi Gregorius IX kuolinpäivää. Ugolino di Conti toimi tuolla nimellä paavina vuosina 1227-1241 kehittäen inkvisitiosta tuekseen inkvisitiolaitoksen, jossa pääosaa näytteli dominikaaninen veljeskunta.

Vuonna 1227 Novgorodin laivasto purjehti käännyttämään karjalaisia kreikkalaiskatoliseen uskoon ja vuotta myöhemmin Suomesta lähetettiin 2000 miehen sotajoukko hyökkäystä torjumaan.

Paavi perusti Viron Saaremaalle Haapsalun piispanistuimen 1228 ja siirsi 31.1.1229 paavin bullalla Suomen piispanistuimen Nousiaisista Turun Koroisiin. Vuotta pidetäänkin Turun perustamisvuotena.

Koroisten linnoitetusta piispankartanosta tuli ruotsinvallan tukikohta ja Suomen ensimmäinen varsinainen katolinen piispa Tuomas otti pakanalliset uhrilehdot ja pyhät paikat, kuten Liedon Vanhalinnan kirkon haltuun 1231. Mustain veljesten dominikaaninen kerjäläismunkisto toi oman konventtinsa Koroisiin 1249.

Kun kuudes ristiretki 1228 tehtiin ilman paavillista siunausta ja johti kirkonkiroukseen, keskitti paavi katseensa siis Pohjolaan ja Baltiaan voimistaen valtaansa täällä.


Muinais-Turkua

etsimässä 22-8 2016
Simo Tuomola

Ei kommentteja: