tiistai 31. tammikuuta 2017

Uutisia Turusta

Tänään 31-1 tulee kuluneeksi (tarkkaavaisia nuo lukijat: tuli jo 15-1 kuluneeksi) tasavuosia Suomen ensimmäisen sanomalehden ilmestymisestä Turussa vuonna 1771. Aurora-seuran julkaisu "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia" oli ruotsinkielinen ja nimeltään "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo". 

1771 – Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi Turussa.



https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Tidningar_Utgifne_Af_et_S%C3%A4llskap_i_%C3%85bo_January_31_1776.gif
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ("Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä") oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajana oli Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Lehti ilmestyi Turussa vuosina 177178 ja 178285. Puhekielessä lehden nimi lyhentyi nopeasti Åbo Tidningariksi.

Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770-1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Heti ensimmäisenä vuonna alettiin julkaista omaa lehteä. Aluksi lehti oli vain pieni vihkonen, joka ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, sitten vähitellen kerran viikossa. Se oli kuitenkin lehdistökulttuurimme alku.

Seura julkaisi vuosina 1771-1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 1782-1785.musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura. Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius.


 
 Henrik Gabriel Porthan.


Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.


Johan Lilius (17. tammikuuta 1724 Längelmäki1803) oli hovioikeudenneuvos ja Aurora-seuran perustajia. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Henrik Lilius ja Hedvig Margareta Wanochius.


Lilius oli vaikuttajana Suomen kirjallisuuden kasvuun. Hän osallistui muun muassa Aurora-seuran julkaiseman lehden Åbo Tidningar toimittamiseen kirjoittamalla siihen kahdeksan artikkelia.




Aurora-seuran kokous Vähätorin laidalla.

Lehti oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".

Lehden ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua, joista pääartikkeli vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä toisiinsa. Mukana oli myös Porthanin ja kemisti Pehr Adrian Gaddin runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttain vanhaa sukua. Lisäksi lehti kertoi Turun hovioikeuden ratkaisemista oikeusjutuista.


Tämä kaikki tehtiin ruotsin kielellä, vaikka esim. Gadd oli jo vuonna 1768 julkaissut pienen kirjasen suomeksi; Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.





Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen.

Liekö tuolta ajalta sitten peräisin tuo "puhua potaskaa", kun herrat Porthan ja Gadd yhdessä runoilivat lehtykäisessä suomalaisista skyyttain sukujuurista.







 
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Tidningar_Utgifne_Af_et_S%C3%A4llskap_i_%C3%85bo_January_31_1776.gif

Taivallettiin siis tiukasti fennofiili Daniel Jusleniuksen jalanjälkiä. Tuon ajan goottilaisen historiankirjoituksen mukaisesti suomalaisuuden sukujuuret yltävät suoraan raamatun tekstiin Jaafetin jälkeläisten ottaessa vedenpaisumuksen mentyä haltuunsa Turun alueen ja sitä myötä Suomen Maagogin johdolla.

Tänne sijoittui tavaranvaihtoon tarkoitettu paikka turku, josta kasvavan asujamiston myötä varttui kaupunki nimeltä Turcu.


Hesekiel:

 
38:2 "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan 


39:6 Ja minä lähetän tulen Maagogiin ja rantamaalla turvassa asuvien keskeen. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.




 Ilmestyskirjan ratsastajat

Ilmestyskirja:

 
20:8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.



Eipäs tarvita suurtakaan ennustusten lukijaa, kun tuosta tekstistä "tunnistaa" Maagogin rantamaan juuri Turun seuduksi, jota tuli on totisesti usein kaltoin kohdellut. Varsinaisen maisterinväitöskirjansa Vindiciae Fennorum, Suomalaisten puolustuksen hyväksynnän 7.10. 1703 myötä Juslenius sai maisterinvihkiäisissä priimuksen arvon.




 Magog Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana Johannes Magnuksen kirjasta Historia de omnibus Gothorum Sveonomque regibus

Historia de omnibus Gothorum Sveonomque regibus (suom. Gööttien ja svealaisten kaikkien kuninkaiden historia, ruots. Historia om alla göternas och svearnas konungar) on Johannes Magnuksen kirjoittama, pitkälti mieli­kuvitukseen perustuva historia­teos, joka ilmestyi postuumisti vuonna 1554.

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsija Josephuksen mukaan Magogista polveutuivat skyytit. 1500-luvulla Ruotsin katolinen arkkipiispa Johannes Magnus kirjoitti Magogin, Jaafetin pojan, olleen Ruotsin perustaja ja ensimmäinen kuningas. Suomalainen kirjailija Daniel Juslenius (1676-1752) puolestaan on esittänyt suomalaisten periytyneen Magogista.

Goog eli Maagog oli raamatun mukaan Jaafetin poika, jonka asuinpaikka sijaitsi pohjan perillä. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin Skyytiasta ja skyyttalaisista, joiden alue ei tainnut ihan tänne saakka yltää. Turhaa siis Turussa on skyyttien kulta-aarteen etsintä, mutta muinaisuutemme kuvan tuumaus on silti aina ajankohtaista.

Ensimmäinen suomenkielinen lehti "Suomenkieliset Tieto-Sanomat" ilmestyi puolestaan ensin koenumerona Turussa syyskuussa 1775 nimellä "Suomalaiset Tieto-Sanomat" ja sittemmin kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776, toimittajana ja päätoimittaja Antti Lizelius, joka korvasi suomen kielessä tuolloin käytetyn c:n k:lla. Täällä Turcu - eikun Turku.

Potaskan makua
Turcussa 31-1 2017
Simo Tuomola

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Postitalon pommitus

Tänään 29-1 tulee kuluneeksi tasavuosia talvisodan tuhoisimmasta pommituksesta Turussa. Seisomme sitä kauhulla muistellen tässä vanhan Postitalon seinustalla Eerikinkadulla.
 Kuvahaun tulos haulle postitalo talvisota turku


Turun tuhoisin pommitus sattui 29. 1. 1940. Turkulaiset nimittivät päivän myöhemmin yllätysmaanantaiksi. Tapahtuma tunnetaan myös postitalon pommituksena. Vieläkin Turun vanhan pääpostin seinässä on jäljellä pommituksen jättämiä ruhjeita. Seinästä löytyy myös asiasta kertova muistolaatta.

Postitaloon oli rakennettu talvisodan alussa yleinen väestönsuoja, mutta jostain syystä yllätysmaanantain pommituksissa rakennuksen Linnankadun puoleinen ovi oli lukossa. Ihmisten siirtyessä Humalistonkadun kautta rakennuksen sisäpihalle, pommitukset olivat jo alkaneet, eikä suojaan ehditty ajoissa. 

 
 
Pommituksen jäljet näkyvät edelleen vanhan Postitalon seinässä. Kuolomuhreja postitalon luona kirjattiin 29. Suurin tuhoalue tuolloin oli juuri pääpostitalon tienoo, jonne putosi yli 200 erilaista pommia.

Yllätysmaanantain pommituksissa kuoli kaupungissa kaikkiaan 36 ihmistä. Jostakin syystä hälytys annettiin niin myöhään, että koneet olivat melkein saman tien kaupungin päällä. Pahinta jälkeä tuli Kristiinankadun, Eerikinkadun, Eskelinkadun ja Linnankadun rajaamassa korttelissa.

Eerikinkadulla postin kohdalla kuoli ja haavoittui kymmeniä ihmisiä. He olivat juoksemassa postitalon pommisuojaan, mutta postin Eerikinkadun puolella sijainnut porttiovi olikin yllättäen kiinni ja ihmiset joutuivat kiertämään kulman ympäri. Kaikki eivät ehtineen pommien alta suojaan.


 Aiheeseen liittyvä kuva
 Sodan tuhoja Martinkirkon ympäristössä.

Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman mukaan pommitusten tarkoituksena oli tuhota Turun sataman alue, liikenneyhteydet sekä teollisuus- ja hallintokohteet.

Siviiliväestön pommittaminen ei ollut sallittua. Ajan koneilla ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta täsmäpommituksiin, joten pommit levisivät myös asutusalueille. Etenkin alussa lennot lähtivät päiväsaikaan useammassa, tavallisimmin kolmessa aallossa.

 
 Turun pommituksissa tuhoutui 319 rakennusta.

Turkua pommitettiin 19., 23. ja 25. joulukuuta 1939 sekä 1., 12., 17.  20. ja 29. tammikuuta ja 26. ja 29. helmikuuta sekä 2. maaliskuuta 1940. Yhteensä pommituskertoja oli 61 ja konesuorituksia laskettiin 440. Palokunta hälytettiin Turussa ilmapommitusten vuoksi vuonna 1939 21 kertaa ja vuonna 1940 130 kertaa. 


Turkua pommitettiin ensimmäisen kerran 19-12 1939, jolloin Turun Portsa päätyi keskelle talvisodan hävitystä. Vihollinen oli iskenyt pommituksin Viipurin ja Helsingin lisäksi nyt myös ensimmäistä kertaa Turkuun, jossa iskuja kirjattiin päivän mittaan kolme; yksi niistä merelle saariston suuntaan. Pommitusten pääkohteena olevan sataman sijasta pommit tekivät tuhoansa lähinnä puutalovaltaisella asuinalueella.

 Kuvahaun tulos haulle talvisota portsa turku
 Merikaupunki talvisodassa -näyttely kertoi pommitusten tuhoista puutaloalueilla.


Talvisota oli alkanut 30-11 ja Turku oli tärkeänä satamakaupunkina pommitusten kohteena heti lentosäiden niin salliessa. Ilmatorjuntaan tänne saatiin tarpeellista vahvistusta vasta 21-1 1940, kun panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen asettuivat sataman edustalle asemiinsa.

Torjuntatulellaan Ilmarinen Pikisaarenlahdelta ja Väinämöinen Iso-Pukin luota onnistuivatkin lopulta pudottamaan ainakin neljä viholliskonetta.

 

 http://spek.bonsait.fi/resources/userfiles/Image/Palomuseot/T12pieni.jpg
  Talvisodan pommituspalojen sammutusta Turun Portsassa 19-12 1939. Kuva: Turun VPK:n kokoelmat.






19-12 Turussa kirjattiin neljä ilmahälytystä ja kaksi pommitusta. Ensimmäinen hälytys tuli puolenpäivän aikaan. Saaristossa oli havaittu viholliskoneita ja pian kaupungin ylle kaartui 3 konetta, jotka pudottivat 19 pommia lähinnä Martinkirkon alueelle, vaurioiden ollessa vähäisiä. 

Kahden tunnin kuluttua ensimmäisestä pommituksesta, seurasi toinen hyökkäys. Koneet pudottivat nyt 11 pommia lähinnä Ruissalontien ja sataman suunnalle. Ensimmäinen pommituspalo oli Portsassa Puutarhakatu 40:ssä As Oy Vuorelan talossa.Sammutustöiden aikana annettiin päivän neljäs ilmahälytys, pommien pudotessa tällä kertaa Airistolle. 


Pommitusten keskellä
Turussa 29-1 2017
Simo Tuomola
 

perjantai 27. tammikuuta 2017

Turun kymnaasi

Tänään 28-1 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun kymnaasin, Collegium aboensen perustustamiskirjan antamisesta 1630 piispa Isac Rothoviuksen otettua asian esille.

 
Isaacus Rothovius.

Tuon ajan lukio, maan korkein opinahjo, muodostettiin yhdistämällä silloisen katedraalikoulun kolme ylintä luokkaa Turun kymnaasiksi, jonka opetuskielenä oli latinan sijasta ruotsi. Opettajien määrä tuplaantui kuuteen ja lukion myötä virisi myös ajatus akatemian perustamisesta Turkuun.

Katedraalikoulu lakkautettiin samalla kun Turun lukio Collegium aboense 28. tammikuuta 1630 perustettiin  Kouluun tuli kuusi lehtoraattia, joista kaksi varattiin teologialle. Muut neljä opetettavaa ainetta olivat fysiikka, matematiikka, kaunopuheisuus ja logiikka, jotka kukin saivat yhden lehtoraatin.





 
Turun Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Kuvassa luettelo koulun vanhoista rehtoreista.1276 c.-1350-1355 HENRIK TEMPIL -1359- BIRGER 1432-1433 JAKOB RÖD -1480- MAGNUS JOHANNIS -1509-1512- MATHIAS KURIN (1524-1529 PEDER SÄRKILAX) 1535-1539 TOMAS KEIJOI 1539-1548 MIKAEL AGRICOLA 1548-1554 PAUL JUUSTEN 1555-1559 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1559-1562 HENRIK JACOBI 1562-1568 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1568-1578 JAKOB FINNO 1578-1583 KRISTIAN AGRICOLA 1583-1588 JAKOB FINNO.


Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.

Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.



 
 Rothovius johtaa papiston kulkuetta akatemian vihkiäisissä.

Piispa piti virkojen jaossa ruotsalaisten puolia, ja lukion kahdestatoista virasta seitsemän täytettiin ruotsalaisilla. Yksi Ruotsista värvätyistä oli piispan vävy.

Rothovius julkaisi lukiota varten ohjesäännön, jonka malli oli otettu Ruotsista. Perustana oli ramismi, joka oli yliopistomaailmassa väistymässä uusaristotelismin tieltä.

Ramismi on Petrus Ramuksesta nimensä saanut 1500-luvulla kehittynyt filosofian ja erityisesti logiikan koulukunta, joka painotti matematiikkaa esitystavan selkeyden vuoksi. Sittemmin Turun akatemiassa ramismia kannatti muun muassa logiikan opetuksen uranuurtaja Nicolaus Nycopensis.

 Nicolaus Laurentii Nycopensis (noin 1610 Nyköping - 23-4 1664 Viipuri) oli Turun akatemian ensimmäinen logiikan ja runouden professori. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa ja valmistui maisteriksi Tartossa, sekä toimi rehtorina Nyköpingin koulussa. Myöhemmin hän toimi teologian professorina, Akatemian rehtorina (1648–49 ja 1656–57) sekä Viipurin piispana (1658-1664).





 Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 151524. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.

 Logiikassa Nicolaus Nycopensis (Aritander, Nils Larsson)  kannatti voimakkaasti aristotelismia vastustanutta ramismia, joka korosti retoriikkaa. Myöhemmin hän salli pyrkimykset yhdistellä aristotelista ja ramistista ajattelua. Ramismin esikuvana oli Sokrates, tavoitteena looginen ajattelu ja puhetaito.

Turun lukio oli varsin suuri, sillä muutama vuosi ennen yliopiston perustamista oppilaita oli noin 600. Rehtorin virka ei ollut enää pysyvä, vaan tehtävään valittiin vuosittain. Tämä luonnollisesti kasvatti koulun valvojana toimineen piispan valtaa.

Turun katedraalikoulu oli toiminut Turun hiippakunnan pappien valmistuslaitoksena. Ajan haasteiden mukaisesti Rothovius alkoi ajaa sen tilalle lukion perustamista ja samalla vyöryttää koulun entistä johtoa ja suomalaisia opettajia ruotsalaisten tieltä. Turku oli hänen mielestään liian suomalainen ja suomenkielinen paikkakunta.

Hänen koulu-uudistuksensa liittyi samaan yhtenäistämispyrkimykseen, mikä koski tuomiokapitulia ja Suomen kirkkoa yleensä. Piispa sai tässä niin kuin useissa muissakin uudistuksissaan Nils Bjelken tuen.

 
 Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti.

Yhdessä he savustivat ulos koulun rehtorin Gabriel Merlartopaeuksen, joka oli Rothoviuksen mielestä liian vanha ja sairas - todellisuudessa Melartopaeus oli piispaa muutaman vuoden nuorempi. Todellinen syy erottamiseen oli, että rehtori puolusti katedraalikoulun traditiota ruotsalaista yhtenäistämispainetta vastaan.

Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti. Bielke oli Ruotsin kuningas Kaarle IX:n suosikkeja, mutta on jäänyt historiallisessa arvioinnissa varjoon, sillä hän ei pitänyt melua tekemisistään. Siksi häntä onkin pidetty Kaarlen tahdottomana avustajana. Bielke asetti Rothoviuksen Turun piispaksi vuonna 1627.



 
 Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström

Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland  – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 16271652.


Rothovius pani Suomen kirkossa toimeen ankaran kirkkokurin ja järjesti seurakunnallisia oloja muun muassa aloittamalla kirkonkirjojen käytön. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen sijaiskansleri ja toimi opetuksen parantamiseksi Suomessa. Hänen aloitteestaan asetettiin myös raamatunsuomennoskomissio.




 
 Katedralskolan i Åbo toimii nykyisin Engelin suunnittelemassa talossa Vanhan suurtorin laidalla.


Opin tiellä
Turussa 28-1 2017
Simo Tuomola

torstai 26. tammikuuta 2017

Sisällissota

Tänään 27-1 tulee kuluneeksi tasavuosia nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkan teloituksesta Isonkyrön kirkolla 1597. Talonpoikain Nuijasodaksi kutsuttua kapinaa pidetään maamme ensimmäisenä sisällissotana.

1597Jaakko Ilkka, nuijamiesten päällikkö (s. n. 1545)

sekä


27. tammikuutaSuomen sisällissota alkoi 1918.


Tänään 27-1 tulee kuluneeksi tasavuosia myös Suomen varsinaisen sisällissodan, punakapinan alkamisesta 1918.

 



27. tammikuutaSuomen sisällissota alkoi.

 1918Suomen sisällissota alkoi kello 23 kun Punakaartit määrättiin liikekannalle.

Suojeluskunnat julistettiin Suomen senaatin armeijaksi 25. tammikuuta 1918. Tähän punakaartit eivät alistuneet, ja ne olivat vahvistumassa Leninin Pietarista lupaaman aselastin myötä 26.–27. tammikuuta.

Sodan luonteinen toiminta alkoi Viipurissa ja muualla Karjalassa 17.–20. tammikuuta, molempien osapuolten aloitteesta. Lopulta,  26. tammikuuta, punakaartit ja työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi, ja sen joukot määrättiin liikekannalle 27. tammikuuta 1918 klo 23 lähtien.


 

 Punakaarti valloitti 12-1 1918 Vartiovuoren observatorion rakennuksen paikalliseksi päämajakseen, nimeten sen Pietarin ja Helsingin esikuvan mukaisesti Smolnaksi. 27-1 Turussa pidetään kokous, jossa päätettiin aloittaa lopulta vallankumous ja sitä johtamaan valittiin paikallinen 12-hengen vallankumousneuvosto.

Turussa  27. tammikuuta Turun Sanomien toimitukseen ilmestyi aseistettuja punakaartilaisia, jotka lopettivat lehden ilmestymisen. Lehden mukaan punaisten tarkoitus oli syöstä Suomi samanlaiseen sekasortoon, jonka bolshevikit olivat Venäjällä luoneet.


 

Kun seuraava lehti 13. huhtikuuta ilmestyi, vallalla oli toinen komento. Vuodenvaihteessa 1917-1918 radikaalin turkulaistyöväen punakaartit olivat ainoa varteenotettava aseellinen voima Turussa.


Etelä-Pohjanmaalla suojeluskunnat alkoivat kenraali Mannerheimin 25. tammikuuta antamalla käskyllä riisua venäläisiä varuskuntia aseista 28. tammikuuta 1918 yöstä alkaen. Suomen sisällissota oli syttynyt


 
 Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta15. toukokuuta 1918.


27. tammikuuta 1918. Helsingin työväentalon torniin sytytetään punainen lyhty merkiksi siitä, että vallankumous oli alkanut Venäjän lisäksi nyt myös Suomessa.

Maamme ensimmäisessä sisällisodassa Turun linnan päällikkö Klaus Fleming oli 1597 säästämässä vastustajansa Ilkan hengen, mutta hänen samana päivänä 27-1 antamansa käskykirje Jaakko Ilkan vangitsemisesta ja toimittamisesta vankeuteen Turkuun, ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen toteutettua mestausta.

Jaakko Pentinpoika Ilkka (noin 1545 Ilmajoen Kokkolan kylä – 27. tammikuuta 1597 mestattuna Isonkyrön kirkolla) oli suomalainen nimismies ja nuijamiesten päällikkö nuijasodassa.


 
 Ilkan muistomerkki Ilmajoella

 Ja vaikka Ilkka olisikin vangittu ja tuotu Turkuun, ei hänen kohtalonsa olisi ollut kovinkaan armollinen, siitä antaa viitteen nuijasodan johtajiin kuuluneen Pentti Poutun kohtelu vangittuna Turussa.

Nuijasodassa Pouttu oli talonpoikaiskapinan johtajia. Hän johti pohjalaisten niin sanottua rantaretkeä Ulvilaan, jossa oli tarkoitus kääntää Anolan kartanon herra Akseli Kurki talonpoikien puolelle. 


Kurki kuitenkin vangitutti Poutun, ja hänet kuljetettiin vankina Turun linnaan. Pouttu kuoli vankeudessa "syöpäläisten vaivaamana" 1597.




  Nuijasodassa kaatui arviolta 2000-3000 talonpoikaa. Vastapuolen tappiot olivat hyvin vähäiset.

Pentti Pouttu (k. 1597) oli Kaarlelan pitäjästä kotoisin ollut pohjalainen talonpoika ja Jaakko Ilkan ohella nuijasodassa talonpoikaiskapinan johtomiehiä. Hän sai vuonna 1567 haltuunsa Pouttulan talon, johon hän oli tullut vävyksi. 1570-luvulla hän osallistui valitusmatkoille Ruotsiin ja muun muassa Kaarle-herttuan luokse.

Pouttu toimi myös veronkantomiehenä. 1593 hän järjesti pienen talonpoikaiskapinan ja joutui vangituksi Oulun linnaan. Ilkan ensimmäisestä kansannoususta Pouttu pysyi erossa. 1596 hän oli jälleen valitusmatkalla Ruotsissa.

Vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti maksamatta kruunulle niinsanottua linnaleiriä eli raskasta verotusta armeijaa varten. Kolmella sotaretkellä ollvat Jaakko Ilkan johdolla Pohjanmaan miehet tyhjentäneet maakunnan nopeasti veroja keräävistä huoveista.

 Klaus Flemingin joukot kuitenkin saivat Jaakko Ilkan vangiksi, ja hänet vietiin Turun linnaan. Sieltä hän karkasi vaimonsa turkulaissukulaisten ja Pohjanmaalta tulleiden kaarlelaisten eli Flemingin vastustajan puolella olleiden talonpoikien avustamana syksyllä 1596.


 
 Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535, Parainen13. huhtikuuta 1597, Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella.


Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi. 31. joulukuuta 1596 Flemingin joukot seisoivat Ilkan johtamia nuijamiehiä vastassa Nokian kartanon lähettyvillä Pirkkalassa. On viitteitä siitä, että nuijamiehilläkin oli ruutiaseita käytössä.


Kuitenkin sen jälkeen, kun kapinallisten hallitsemaa Nokian kartanoa oli ammuttu tykein, Fleming kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä hänelle, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit kuitenkin hajosivat ja Jaakko Ilkka karkasi miestensä edellä Ilmajoelle.

Flemingin ratsumiehet tappoivat Nokian pelloilla ja metsissä pakenevia nuijamiehiä satamäärin. Vouti Abraham Melkiorinpoika tavoitti muutaman päivän kuluttua myös Ilkan ynnä osan hänen esikuntaansa ja teloitutti heidät Isonkyrön kirkolla.


Flemingin 27. tammikuuta 1597 kirjoittama kirje (Jaakko Ilkan vangitsemis- ja Turun vankilaan toimittamiskäsky) ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen Jaakko Ilkan mestausta. Lopulta Jaakko Ilkan ruumis pantiin Ilmajoella teilinpyörän päälle niin, että linnut söivät sitä.

 


 
Nuijasota, Segerstrålen koulutaulu


Abraham Melkiorinpoika (s. Uppsala - k. 1598 Tukholma) oli nuijasodan aikainen Pohjanmaan vouti ja nuijamiesten vastustaja. Abraham Melkiorinpoika oli syntyään ruotsalainen. Hän tuli voudiksi Pohjanmaalle Puolasta.

Nuijasodassa hän oli mukana myös Nokian taistelussa ja tarjosi Klaus Flemingin puolesta sovintoa talonpojille. Voiton jälkeen hän vangitsi nuijasodan talonpoikaiset johtomiehet Pohjanmaalla ja mestautti heidät. Arbogan valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja hänet mestattiin Tukholmassa keväällä 1598.


Pohjanmaan talonpoikain kapina oli osa suurempaa valtataistelua, jota käytiin koko maan hallinnasta. Kaarle-herttua oli 21. heinäkuuta 1596 vihastunut turkulaisille petturuudesta ja yllytti suomalaisia talonpoikia kapinaan Turun linnaa ja Sigismundia kannattavaa Klaus Flemingiä vastaan.

Huonosti kohdellut talonpojat nousevatkin kapinaan syksyllä, mutta marski kokoaa 900 ratsumiestä, 2400 sotamiestä ja muutaman tykin kapinaa kukistamaan. Nuijasodan tuhatkunta soturia ovat hurjana Klaus Flemingille ja suuntaavat matkansa kohden Turkua, uhoten repiä linnan kappaleiksi vaikka hampain.


 
 Nuijasodan muistomerkki Padasjoella

Kapina kukistetaan verisesti ja yhteensä Nuijasodassa kuolee yli 3000 suomalaista talonpoikaa.

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 15961597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat.




Nuijalla töitä
Turussa 27-1 2017
Simo Tuomola

tiistai 24. tammikuuta 2017

Kuningas viralta

Tänään 25-1 tulee kuluneeksi tasavuosia kuninkaamme Eerik XIV lopullisesta viraltapanosta 1569 mielisairauden vuoksi. Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia myös kuninkaamme Kristian II kuolemasta 1559.

 Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 
 

Eerik XIV (13. joulukuuta 153326. helmikuuta 1577) oli Ruotsin kuningas vuosina 15601568.


 

Kalmarin unionin loppuvaiheessa Ruotsissa esiintyi halua irtaantua unionista. Unionikuningas Kristian II yritti tukahduttaa kaiken vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä vuonna 1520. Se kuitenkin synnytti Ruotsissa laajan kapinaliikkeen, jonka johtoon nousi vankeudesta Tanskasta paennut Kustaa Vaasa.


 
 Eerik XIV

Kustaa Vaasa perusti perinnöllisen kuninkuuden, ja kruunu periytyi hänen kuolemansa jälkeen hänen vanhimmalle pojalleen Eerik XIV:lle. Kolmelle nuoremmalle pojalleen hän perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa

Tavoitteena oli yhtenäinen, Vaasa-suvun hallitsema valtio. Käytännössä järjestelyt johtivat pitkällisiin suvun sisäisiin valtakamppailuihin Kustaa Vaasan kuoltua 1560.

Suomen vierailunsa päätteeksi Kustaa Vaasa perusti pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Herttua sai alueellaan kuninkaan valtuudet omaa ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerikin ja hänen velipuolensa Juhanan välillä vallitsi ainainen kilpailu. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli perinyt äitinsä synkkämielisyyden ja isänsä kiivauden.

Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Juhana-herttuan suunnitelmiin kuului suomalais-puolalaisen yhteistyön luominen, kun taas Eerik piti Puolaa vihollisena ja Venäjää ystävänä.


 
Elisabet I:stä voittamattomasta armadasta saavutetun voiton kunniaksi maalattu muotokuva, n.1588.

  Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset. Kosiomatkalla Englannissa oli lähettiläänä hänen veljensä Juhana, ja epäonnistuneen kosinnan on arveltu olleen eräs syy Eerikin ja Juhanan heikkeneville väleille.

Vuonna 1562 Juhana avioitui Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican kanssa vastoin Eerikin tahtoa. Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huippunsa Eerikin lähetettyä armeijansa Turkuun kukistamaan Juhanan.

Juhana oli saanut Puolan kuninkaalta 120 000 taaleria vastaan linnoja Liivinmaalta ja Eerik vaati Juhanaa saapumaan Ruotsiin selittämään tekojaan, mutta tämä kieltäytyi. Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa.

Linna antautui 12. elokuuta 1563. Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin.


 
 Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.

Vuonna 1565 Eerik tapasi talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären, joka otettiin hoviin kuninkaan sisaren hovineidoksi. Eerik kuohutti Ruotsia menemällä 1568 naimisiin Kaarinan kanssa. Heidän ensimmäinen poikansa Gustaf, joka avioliitossa syntyneenä olisi ollut kruununperimysjärjestyksessä seuraava, oli syntynyt 28. helmikuuta.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Eerikin ja Kaarinan virallinen vihkiminen tapahtui 4. heinäkuuta 1568 Tukholmassa, ja 5. heinäkuuta Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi.

Kuninkaan veljet eivät hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta, aatelisto nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568. Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III ja Eerik perheineen tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan.


Eerik oli menettänyt lopullisesti mielenterveytensä ja vain Kaarina sai hänet rauhoittumaan. Vuoden 1570 alussa heille syntyi vankeudessa poika Henrik.

Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, niin sanottu pitkä viha, vuonna 1570 syttyi, katsottiin Eerik uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin.


 
 Erik Johan Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864 kuvaa Kaarinaa lohduttamassa miestään. Kaarina Maununtyttärestä ei ole Eerik XIV:n luonnoksia lukuun ottamatta yhtään oman aikansa muotokuvaa.


Heinäkuussa 1570 Juhana siirsi Eerikin perheineen Turun linnaan, koska koki Eerikin uhaksi itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät avioliittonsa onnellisimman ajan.

Linnan tapahtumien perusteellinen kirjanpito antaa olettaa, että Eerik ja Kaarina viettivät Turun linnassa mukavaa mutta melko tapahtumatonta elämää. Asiakirjoissa on eräs yksityiskohta, joka on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Eerik seurueineen siirrettiin Kastelholmaan 5. elokuuta 1571, koska Juhana III pelkäsi venäläisen retkikunnan vapauttavan Eerikin Turun linnasta.

Jo kaksi viikkoa aiemmin perheen lukumäärä oli yhtäkkiä laskenut linnan luetteloista kahdeksasta viiteen. Tutkijat ovatkin olettaneet yhden mahdollisuuden olevan, että Kaarina Maununtytär sekä vanhemmat lapset Sigrid ja Kustaa erotettiin tässä vaiheessa Eerikistä.


 
 Piirros Kaarinasta, jonka Eerik on tehnyt muistikirjansa reunaan vankeusaikanaan ollessaan erotettuna Kaarinasta.

Perimätiedon mukaan Eerik olisi tällöin ollut sijoitettuna yksinään esilinnan kuusikulmaiseen torniin jossa hänet oli helpompi pitää tallessa mikäli venäläisten hyökkäys toteutuisi, samanaikaisesti kun Kaarina ja lapset olisivat olleet sijotettuna Tuupikkalan torppaan Aurajoen vastarannalla Korppoolaismäessä.

Olot kuitenkin muuttuivat, kun Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Juhana piti heitä uhkana itselleen ja kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan ja hänet ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Juhana ja Kaarle-herttua nousivat kapinaan veljeään vastaan syksyllä 1568 ja marssivat Tukholmaan 29. syyskuuta. Lopullisesti Eerik XIV pantiin valtiopäivillä viralta 25. tammikuuta 1569 ja Juhana-herttuasta tuli 10. heinäkuuta kuningas Juhana III.

En riksdag förklarade 25.1. 1569 att Erik XIV och hans ätt förlorat sin rätt till Sveriges krona och att Erik skulle hållas "i fängslig, dock tillbörlig och furstlig förvaring".


Erik hölls därefter fången på Stockholms slott (september 1568-juli 1570), Åbo slott (juli 1570–4 augusti 1571), Kastelholms slott (augusti-november 1571), Gripsholms slott (november 1571–juni 1573), Västerås slott (juni 1573–hösten 1574) och Örbyhus slott (hösten 1574–februari 1577). Under fängelsetiden återföll Erik emellanåt i psykisk ohälsa.

Turun linnassa siis 1570-1571.

Kaarina Maununtytär (syntymänimeltään Karin Månsdotter) (6. marraskuuta 155013. syyskuuta 1612) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar  87 vuorokautta vuonna 1568.






Kaarina Maununtyttären muistoreliefi Turun tuomiokirkossa oli Daniel Jusleniuksen mukaan suosittu nähtävyys jo 1700-luvulla.
 

Kuvahaun tulos haulle erik XIV 

Turun tuomiokirkkoon haudattu kuningattaremme Karin Månsdotter on ainoa Suomeen haudattu kruunupää. Kuninkaallisista myös hänen syksyllä 1572 Turun linnassa kuollut nuorin poikansa Henrik, Heikki on haudattu Tuomiokirkkoon Tottien hautakappeliin.

Kuninkaallisesti
Turussa 25-1 2017
Simo Tuomola